Kun näin ekaa kertaa putket puomin alla niin aattelin ett ei koskaan, tai ei ainakaan ihan ekalla kerralla. Kiiahan nyt tunnetusti ei ole ollut mikään superirtoaja - vaikk on kyll yllättänyt nykyään useamman kuin kerran. Ei auttanut ennakkoasenteet vaan rohkeasti radalle. 2:lle takaakierto, 3:lle valssi (persjättö ei kääntänyt tarpeeksi), 4:lla jo linjaus putkeen. 5 putkella sai olla tarkkana ett kroppa näytti jo etukäteen 6 putken suuntaan tai muuten koira kääntyi toiseen suuntaan. Kiia teki sen muutaman kerran, ei kylläkään peräkkäisinä kertoina joten sain todella hienon opetuksen siitä mikä merkitys sillä kropalla on Kiian kanssa. Ekalla kerralla sain jo Kiian menemään oikein tuon koko putkikuvion ja olin tosi ylpeä Kiiasta. Se ei tullut kertaakaan puomin alta luokseni vaan aina meni putkesta putkeen. Miun super-Kiia! Rytmitys oli tärkeää noilla putkilla ja se toimi meillä hyvin. Kun vaan oli ensin joku kertomassa mitä pitää tehdä. Sitten 7:lle twist, tai minun tapauksessa päällejuoksu, heitto 8:lle ja persjättö lähti jo ennen 9:siä. Puomille vaan käskytin sivusuunnassa. Lähetys 11 hypylle ja 12 hypylle twist, mikä ei nykyään suju ei sitten mitenkään. En vaan saa itseäni kunnolla juoksemaan takaperin. Sitten vaan lähetys putkeen ja itse hypylle 15 pakkovalssiin. Siihen olisi voinut tehdä myös twistin mutt kun en saanut tehtyä sitä tarpeeksi nopeasti niin jäin jälkeen jatkossa. 17 persjättö, 18 niistosokkari ja 19 backlap. Kiialla ei vieläkään onnistu itsenäiset kepit. Kunhan lumet sulaa pihalta niin sitten niitä harjoitellaan ihan urakalla. Kepit saatiin kuitenkin tehtyä meidän magic-ämpärin kanssa. Loppu oli sitten ihan mukavaa rallattelua. 27:lle päällejuoksu, takaakierto ja valssi, lähetys hypylle 29 ja sitten pari päällejuoksua! Done!
Tällä kertaa ajatus toimi ihan hyvin mutt jalat ei sitten yhtään. Hirveetä tarpomista koko ajan. Onneksi kohta on pyörätiet putsattu hiekasta niin pääsee pyöräilemään kouluun ja sitten asteittain lenkkarit jalkaan ja juoksulenkeille! Ehkä sitten tää tarpominenkin loppuu, toivon mukaan ainakin!
Lauantaina kävin katsomassa (ja kuvaamassa) kun Stiina meni Lilin kanssa. Luulin ett pääsen itse tällä kertaa helpolle mutt kattia kanssa. Kaverini Elina pyysi että kokeilisin Kodalla rataa sitten aivan lopuksi, näin epävirallisesti. No mikä ettei! Kun olin neljä koiraa katsonut niin tiesin jo kaikki niksit miten pitää rataa suorittaa. Itse rata oli kyll todella kiva ja mentävä mutt yhteisen sävelen löytäminen Kodan kanssa olikin sitten hieman toinen juttu. Koda on medin ylärajassa oleva sheltti ja siis aivan sairaan nopea. Harmikseen vaan ei lue rataa, ei kunnolla irtoa ja on todella tarkka ohjauksesta. Ei siis ihan helppo nakki!
Seuraavat pari päivää menikin sitten näyttelyn merkeissä. Sunnuntaina oli Nomin ensiesiintyminen missikehissä. Tuloksena oli hienosti JUN ERI1, harmittavasti ilman SA:ta pentumaisten liikkeiden takia. Olisi nimittäin ollut serti hopeatarjottimella kun muut nartut oli valioita. Kyllä kun Nomi vielä kehittyy niin eiköhän ne sertit sieltä tule aika nopeasti ja saadaan toinen FI MVA Milanin tuoman jatkoksi. Meidän esiintyminen maanantaina onkin jo käsitelty. Ei siitä sen enempää kuin ett harjoitukset jatkuvat uusin eväin!
Eilen tiistaina oli epikset joten päätin lähteä hieman treenaamaan harmaiden kanssa. Kotikisathan häämöttävät vkonloppuna.
Ari oli tehnyt kivan tuntuisen radan mutt harmittavasti Kiian osalta en osannut aloittaa sitä oikein. Meidän matka tyssäsi jo tokaan esteeseen. Tyhmä minä kun en osannut tehdä niistoa kunnolla. Peitin siivekkeen liikkeelläni ja kun lähetin hypylle niin Kiia törmäsi siivekkeeseen, sitten putosi rima ja Kiia kiepsahti toiselle puolelle hyppyä. No se siitä sitten. Jatkettiin kuitenkin matkaa kun halusin hieman testailla kontakteja. Puomilta lähti hieman liian aikaisin mutt sainpahan sitten seuraavilla hypyillä testata takaaohjausta, mikä toimi! Aalla pysäytin ihan kympillä ja härkin ja pidätin kontaktilla. Keppien jälkeen sain tehtyä persjätön vaikka oli aika pieni väli mutt pakko oli testata. Merrin kanssa selvittiin virheittä kepeille asti. Siinä tein vaan itse sen virheen ett hypyn jälkeen en ottanut katsekontaktia joten Merri jäi selän taakse ja hyppäsi keppien vieressä olevan hypyn. Tyhmä minä, edelleen! Muuten Merri teki hienoa työtä. Kontaktit oli ihan jees, vaikk valuivatkin aika alas mutt ei onneksi maahan asti. Huomenna mennään ottamaan vielä kenraaliharkat hallille ja sitten ollaankin tosi toimissa vkonloppuna; Kiia 3 rataa, Merri 2 rataa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti