tiistai 5. toukokuuta 2015

Kuulumisia pitkästä aikaan

Viimeisimmästä postauksesta on jo vierähtänyt jokunen tovi... Pahoittelut siitä! Kaikkea ja ei oikeastaan juuri mitään on tapahtunut. En edes oikein tiedä mistä aloittaisi purkamaan kaikkea!

Jos vaikka aloitetaan Muskan mammalomasta Varkaudessa. Neiti viihtyi siellä jälleen todella hyvin. Mikäs siellä ollessa kun leikkikavereita piisaa, saa hyvää ruokaa ja illalla pääsi vielä istumaan sylissä ja rapsutuksia. Muska on kyllä aina ollut niin helppo koira kun se sopeutuu joka tilanteeseen ja paikkaan. 8 vkoa meni todella nopeasti ja neidin pennuista kasvoi mahtavia sheltin alkuja. Itse selvisin katsomaan niitä kun pennut olivat 6,5 vkoa.

kuva: Markus Salminen
Pikku trikkityttö oli aivan äitinsä kopio, merle tyttö taas isänsä ja trikki poika oli sopiva sekoitus kumpaakin. Aika näyttää millaisia vipeltäjiä näistä tulee. Onneksi merle tyttö "Rokka" meni kaverilleni Emmalle Lappeenrantaan joten tätä neitiä nähdään varmasti jatkossakin. Ainakin alku on näyttänyt lupaavalta ja pikku neiti on saanut kehuja olemuksestaan!

Tästä voi sopivasti hypätä toiseen Muskan tyttöön eli Mimmiin! Neiti on nyt käynyt virallisissa tutkimuksissa ja kaikki näyttää terveeltä. Silmät ovat ok, vain yksi ylimääräinen ripsi. Lonkat ja kyynäreet lähtivät terveinä... nyt vaan odotetaan virallista lausuntoa kennelliitolta. Kuitenkin Mimmi ja Kati pääsevät nyt kunnolla treenaamaan agilityä kun tiedetään paikkojen olevan kunnossa. Ja heti kärkeen he kävivät mölleilemässä mistä nappasivat hienosti toisen tilan :). Siitä se kisaura alkaa! Vastapainona Mimmi on käynyt pyörähtämässä mätsäreissä... Niin pienissä koirissa kuin Katin tytön Emman kanssa lapsi&koira kehässä. Viime vkolla tuloksina oli voitto lapsi&koira kilpailussa sekä pienten punaisten kakkonen.

Meillä ei sitten muuten olekaan tapahtunut mitään ihmeellistä koirarintamalla... Oon tällä hetkellä joutunut totuttelemaan elämään ilman koiria! Ei onneksi ole mitään vakavaa tapahtunut vaan elelen nyt Vantaalla vaan ilman koiria. Lammaskoirat jäivät pitkän pohdinnan jälkeen Lappeenrantaan Merrin stressaamisen takia. Herra on aina ollut aika herkkä mies, ja varsinkin erittäin höyryhäyrinen. Tämä yhdistelmä ei ole kaíkkein paras... Tässä minun asuinalueellani on aika paljon koiria ja voi vain kuvitella millainen hajumaailma herran nenään on aina käynyt. Merri vaan kulki ulkona hajusta hajuun ja reagoi todella voimakkaasti kaikkeen sekä oli selvästi todella kireä ja jännittynyt. Ongelmaa ei parantanut ollenkaan meidän uudet naapurit joiden toimesta porraskäytävässä oli hieman enemmän elämää kuin aikaisemmin. Herra oli koko ajan valmiustilassa mikä vaikutti sitten mahan hyvinvointiin. Vaikka ruoka maistui todella hyvin niin maha oli kuitenkin sekaisin stressistä. Inupektiä sai antaa tupla-annoksen joka päivä jos halusi säästyä mattopyykiltä ja joka päiväiseltä suihkureissulta. Heti kun Merri pääsi Lappeenrantaan rauhallisempaan ympäristöön niin tilanne normaalisoitui ja herra oli jälleen rento oma itsensä. En sitten viitsinyt ottaa pelkästään Kiiaa Vantaalle asumaan kun on kuitenkin tottunut olemaan porukassa ja keväthän on neidin suosikki aikaa milloin pitää olla pihalla päivystämässä myyriä ja hiiriä pihamaalla.

Nyt sitten ollaan otettu kaikki ilo irti tästä vapaa-ajasta. Ollaan treenattu, nukuttu välillä pitkään, käyty ulkona kavereiden kanssa, tavattu uusia ihmisiä ja nautittu siitä kun ei ole tarvinnut kytätä kelloa että milloin pitää palata takaisin kotiin. Silti lammaskoirat ovat kuitenkin joka päivä mielessä ja niitä on ikävä. Tämä elämäntilanne nyt vaan on mitä on!


Vappu Lintsillä
Vappu Lintsillä Heidin kanssa
Keilaamassa ja biljardia pelaamassa
Tyttöjen iltapäivää  minkä huomaa kaloreista :)

Aloitin siis maaliskuun lopussa uuden työn Vantaan Jumbon H&Mssä. Koulutusjakson takia en päässyt Mallorcan lomalle joten Stiina joutui menemään yksin. Ainakin kaikesta päätellen nautti kuitenkin minilomastaan sielunsa kyllyydestä. Itsellänikin oli aivan huippu vkonloppu silloin, vaikken nyt aurinkoa ihan niin saanutkaan. Kyllähän sitä vielä joskus kerkee sinne lähtemään kun suunnittelee aikataulut hieman paremmin.

Blogi elelee varmaan nyt aika hiljaiseloa. Emme kisaa ollenkaan ennen arvokisoja joten tänä vuonna jäävät skabat meidän osalta väliin. Nyt keskitytään elämään agilityn ulkopuolella. Katsotaan loppukesästä uudestaan jos työkuviot muuttuisivat hieman suosiollisemmiksi. Siihen asti toivotan kaikille hyvää kevään jatkoa ja tulevaa kesää!!!

Loppuun vielä meidän parasta menoa viime vuoden vikasta valmennuksesta Jounin toimiessa koutsina...