lauantai 15. marraskuuta 2014

Viikkokatsaus vkon 46 treeneihin

Maanantaina jälleen mentiin... Töitten jälkeen kerkesin haukkaamaan pienen välipalan minkä jälkeen kamat kasaan ja koirat autoon, sillä lähdettiin ajelemaan itäväylälle tsekkaamaan kaverini tulevia toimitiloja. Siellä sitten menikin sopivasti aikaa jutustellen, vaihtaessa kuulumisia ja pohtiessa tulevaa. Kaverini Gabin tilat sijaitsevat entisen Helsingin koirauimalan tiloissa eli tästä päivästä lähtien siellä toimii SporttiHurtta. Voi olla että tulen pitämään noissa tiloissa Doboa ja ehkä jopa urheilukoirahierontaa... Tulevaisuus näyttää!

Kumma miten se aika meneekin niin nopeasti kun on kaikkea kivaa... Koiratkin saivat tutustua paikkaan ja kierrellä vapaasti. Uima-allaskin kiinnosti kovasti vaikkei siinä vielä ollutkaan vettä. Mutta kyllä vielä tulee hetki kun herra pääsee sinne uimaan ;). Mutt joo... Piti ihan kytätä kelloa koko ajan ettei vaan myöhästytä herran treeneistä. Aika ei ollut mikään paras mahdollinen ja varsinkaan oma tunnetila ei ollut hyvä. En ollut syönyt kunnolla, vain sen pienen välipalan ja jatkuvalta tuntuva pimeys tuntui tosi musertavalta. Tää kaamos on niin hirveää... Kun menet töihin, on pimeää, kun tuut töistä, on jo todella hämärää! Piti todella tsempata itseä ett saa kaiken irti treeneistä. Ja mikä pahinta niin Juha ei pitänyt treenejä vaan oli tuuraaja remmissä. Aaakkk! Tuli tehtyä välillä niin löysästi ja sai ruoskia itseä hoitamaan kunnolla homma kotiin. Sitä vaan kaipaa ulkopuolista ruoskintaa mihin lisätään tietysti oma tsemppi. Jos koutsi on liian kiltti niin se näkyy kanssa omassa tekemisessä. Tai sitten kuin Stiina tuumas niin auktoriteetti; eihän sitä voi Juhan silmissä hölmöillä :D!

Tällä kertaa mentiin minihypyillä 30 cm, joten vauhtia oli luvassa. 4-6 hypyissä piti olla tarkkana, ei saanut mennä liian lähelle 4 hyppyä vaan piti lähettää. Sitten haltuun vastakädellä ettei menty 5 hypyn ohi. Puomin jälkeen tein joko persjätön tai sylkkärin... kumpikin toimi ihan hyvin. Kisatilanteessa sylkkäri olisi varmaan nopeampi kun ei tartte mennä niin edelle, mutta sitten pitää olla tarkkana ett oikeasti ohjaa jatkonkin. Kepeille piti muistaa antaa herralle tilaa ja aikaa ettei mennyt hätiköimään omalla liikkeellä. Herra meni hienosti kepit loppuun asti vaikka olin jo tekemässä valssia muurin luona. 16 hypyllä tiukka valssi ja siitä heitto 17 hypylle ett sai oman linjan pysymään optimaalisena 19 hypylle. Sinne ei onneksi ollut kiire kun tein siihen takaaleikkauksen! Taas tuli huomattua viimeisessä vedossa se ett on oikeasti ihan sama mitä koiralle huutaa niin kyllä se menee oikealle esteelle. Piti huutaa "läpi" niin huusin "kiipee". Ihan rupes itseä naurattamaan kesken kaiken ;). Keinun jälkeen piti muistaa pieni kontakti ekaks koiraan ja sitten lähetys.
Treeneissä muistuttelin aika paljon kontakteja ja Merrin kanssa huomasin heti jos en sanonut "seis"-käskyä. Silloin tultiin suoraan läpi... Tätä pitää oikeasti vahvistaa ett saa hienot erottelut... Seis-käskyllä pysähdytään ja jos ei sanota mitään niin juoksulla vaan. Vaikka oma tekemiseni oli hetkittäin ei niin kehuttavaa niin Merrin työskentely oli sitä koko ajan. Ei mitään sooloiluja, ei sikailuja vaan upeaa työskentelyä! Ja tällä kertaa siitä jopa videomateriaalia :)!


Kiian kanssa meillä oli oikein hauskaa treeneissä. Meillä oli aikaa kikkailla ja touhuilla ennen omaa vuoroa. Se hyvä puoli on kun treenaa myöhäisimmässä ryhmässä niin meillä on koko halli käytössä ja näin ollen myös toinen kenttä. Lämppälenkin jälkeen onkin hyvä päästä hieman herkistelemään muuveja ennen varsinaista ratasuoritusta...


Varsinainen treeniosio tehtiin vain kahteen kertaan... Ekalla kerralla haettiin vähän linjoja, muistuteltiin Aan kontaktia sekä sinne menoa... En käskyttänyt Aata ollenkaan niin Kiia tuli ekalla vedolla siitä ohi, hups! Tokalla vedolla paranneltiin muutamia kohtia vaikka ekan putken jälkeinen hyppy valui edelleen liian pitkäksi. 


En ole vielä varma johtuuko se alustasta vaan alkaako jälleen pikku jumit vaikuttaa Kiian menemiseen mutt Kiia menee hieman säästöliekillä... Alusta ei ole kyllä mikään paras mahdollinen vaan on hiukka liukas. Pohja on hieman samanlainen kuin vanha matto Kuopiossa Musti ja Mirri areenalla. Sielläkin Kiia oli hieman varovainen liikkeissään ja meni hieman käsijarru päällä. Kun päästään toiselle pohjalla vetämään niin sitten sen eron näkee parhaimmin. En tykkää treenata liukkaalla alustalla koska siinä on loukkaantumisriski liukastumisesta tai sitten lihasten jännittämisestä mikä taas johtaa jumeihin. Muutenkin haluaisin säästellä Kiiaa mahdollisimman paljon, mutta kevään kontaktien loikkimisten takia oon nyt joutunut ottamaan kontaktit 2on2off metodilla. Ja varsinkin Aa tuppaa rasittaa etukroppaa liian voimakkaasti. Toiveissa olisi päästä treenaamaan säädettävällä A-esteellä jotta voitaisiin kunnolla keskittyä molempien kanssa Aan ylösmenoon sekä kunnon juoksukontaktiin. No kunhan ekaksi saadaan muutto Vantaalle hoidettua niin keskitytään sitten itsenäisiin treeneihin.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Vkotreenit vkolla 45

Jälleen yksi vko vierähtänyt! Treenit ovat kyllä parasta mitä vkolla on tarjottavana! Maanantaina mentiin jälleen Juha Oreniuksen oppiin ja voi vitsi ett oli ihanaa, ja tätä on luvassa säännöllisesti vielä 11 kertaa. Harmittavasti tästäkään sessiosta ei ole videomatskua. Toivon mukaan jos ens vkolla saisi kun tutustuu ryhmämme uuteen porukkaan.

Olin todella aikaisin liikenteessä joten auttelin Juhaa radan rakentamisessa. Siitä oli paljon apua kun pystyi keskittymään rataan pidemmän aikaa. Ja mikä vielä niin päästiin treenaamaan ekassa ryhmässä kun siinä oli vajausta.

Radan pätkä suoritettiin valkoisia numeroita noudattaen. Päätin jo alusta asti ett nyt saa valssit jäädä johonkin toiseen kertaan mutta nyt niitä en viljele, jos ei toisin sanota! Aluksi otin pituuden jälkeen vastaan ja heitin siitä sitten muurille. Tämä ei ollut kuitenkaan hyvä vaihtoehto kun jouduin liian kauan olemaan paikoillani. No mikäs tähän nyt sitten olikaan parasvaihtoehto niin... valssi :)! Se taisikin olla sitten ainut valssi! Keppien jälkeen tein persjätön sekä myös 5 hypyn jälkeen... kuin myös 6 putken jälkeen ;)! 11-14 välillä jouduttiin miettimään rytmitystä! Kaikkein parasta oli kulkea mahdollisimman samaa matkaa Merrin kanssa ja näin ollen sain kaikkein tehokkaimman putkijarrun. Ei tarttenut odotella vaan lähetys putkeen ja samantien putkijarru-suhina sekä oma liike aivan seis. Merri kääntyi niin hienosti ja siitä sitten ihan pienellä sylkkärillä kepeille. Sitten vaan itselle jalkoihin vauhtia ett kerkes keppien jälkeiseen persjättöön sekä varmistamaan katsekontaktilla ettei herra hyppää selän takaa 17 hyppyä. 17 hypyllä niistosokkari, puomilla hieno kontakti mistä sylkkärillä putkeen, pieni jarru 22 hypyllä ja kunnon haltuunotto 23 hypyn niistossa ettei loikka mene pitkäksi.

Olin jälleen todella tyytyväinen meidän menoon ja Juhakin kehui todella hienosta tekemisestä! Jos sitä uskaltaisi vaikka kuukauden päästä starttaamaan kisoissakin Merrin kanssa. Kiian kanssa ajattelin startata hieman jo aikaisemmin kun sen tekeminen on niin hyvää... Tästä saatiin jälleen hyvä osoitus kun keskiviikkona oli Kiian vkotreenit .


Viilattiin jälleen rytmitystä muutamassa kohdassa, keppien avokulmaa sekä sivuetäisyyttä. Rytmityksen kanssa piti olla tarkka kun tahdoin aina rynniä liian lähelle estettä ja silloin en saanut parhainta mahdollista etumatkaa. Pitäisi jälleen vaan muistaa lähettää eikä viedä, paitsi ehkä kepeille. Kiiakin tahtoo kaartaa tokaan väliin jos itse oon sisäpuolella. Sivuetäisuuden kanssa ei ollut mitään ongelmaa vaan toinen meni hienosti loppuun asti.


Pitäisi päästä jossain vaiheessa ottamaan itsenäisiä treenejä mutta en vielä oikein tiedä milloin ja MISSÄ! Meillä on tullut hieman uusia suunnitelmia ja näiden takia muutamme tämän kuun aikana Vantaalle. Ja mikä parasta niin treeneihin sekä kisoihin Ojankoon on vain 15 min matka ;) Sekä kauppakeskus Jumboon reilu 5 minuuttia.


Rekisteröin toiminimen joulukuussa joten silloin aloitan tarjoamaan agilitykoulutuksia sekä valmennuksia, näin ensi alkuun. Katsotaan kuinka alkaa sujua tuleeko kuvioon myös Doboilua ;)! Ilmoittelen sitten lisää!

tiistai 4. marraskuuta 2014

Arjen pyörittämistä

Aika tuntuu menevän kuin itsestään, ihan vain näin arjen keskellä. Menee hetki niin huomaa kuinka blogiakaan ei oo tullut päivitettyä. Oon nykyään jättänyt sen vapaapäivän hommaksi kun silloin voi hyvällä omalla tunnolla istua hetken rauhassa ja näpytellä konetta. Viime vkolla vapaat olivat vkonloppuna ja silloin matkattiin harmaiden kanssa Lappeenrantaan moikkaamaan kotiväkeä. Silloin ei todellakaan istuttu koneen ääressä vaikka hiljaisia aamuja olikin.

Mutta kuluneella vkolla meillä oli tietysti molempien harmaiden valmennukset, joten aloitetetaan kertaaminen niistä. Maanantaina olisi ollut Merrin valmennusryhmän aika, mutta itsestä ei ollut silloin menijäks treeneihin kun nilkka oli jostain suovaantunut oikein urakalla. Onneksi saatiin tuurauskeikka torstaille... Ennen sitä oli Kiian vkotreenit Lohjalla. Tällä kertaa radan oli suunnitellut meidän toinen kouluttaja Anu Luotto. Rata oli oikein kiva, sai muutamassa kohdassa pohtia mikä olisi kaikkein optimaalisin vaihtoehto. Rytmitystä tuli harjoiteltua, Aan kontaktia sekä keppien sivuetäisyyttä.


Alku meni sujuvasti takaakierto-valssilla sillä ei ollut mikään hoppu jatkossa. Kepeillä menin ekalla kerralla hieman ohi jotta sain vedätystä aikaiseksi. 7 hypyllä pientä jarrua jotta taipuu hyvin 8 hypylle. 10 hypyllä vastakäännös. Aan kontakti oli aivan jäätävä... Kuin mistäkin 2on2off-oppikirjasta! Sinäänsä huvittavaa kun juoksuAata pitäisi alkaa harjoitella... 13 hypylle hyvin ajoitettu päällejuoksu. Kepeille lähetyksessä otin jo valmiiksi sivuetäisyyttä ja hyvän rytmityksen niin 16 hypylle ei tulisi niin suurta kontrastia. Halusin alusta asti tehdä 17 hypylle niistosokkarin koska näin liike jatkuisi parempana jatkoa ajatellen. Kokeiltiin kuitenkin niin valssia kuin jopa päällejuoksua mutta niissä tuli aivan liikaa valumista ja käännökset hidastivat vauhtia. 


Oli todella tyytyväinen jälleen kerran Kiian työskentelyyn. Neiti teki kaikki jutut aivan loppuun asti eikä mistään huolimattomuudesta ollut tietoakaan. Itsellä on vielä pikkaisen tsempattavaa kun noista valsseista on tullut meikäläisen tavaramerkki ja persjättöihin on niin vaikea vaihtaa. Olin niitä suunnitellut niin ihan alkuun kuin tuohon loppuunkin ennen vikaa putkea. Se vaan tulee niin selkärangasta!

Merrin valmennusryhmän aika oli sitten seuraavana iltana... Tunsin jo edellisenä iltana ett omat jalat eivät ole kaikkein parhaimmassa iskussa. Olin ollut 4 päivää hevissä ja siellä oli tullut nosteltua painavia laatikoita varpailla seisten. Sen siitä saa kun on niin lyhyt... Pikkaisen oli pohkeet voimattomat! Ja mikä taas näkyi tekemisessä niin ne valssit!!!

Tän kertaisessa treenissä oli muutama tarkkapaikka... Lähetys hypylle 7, ehtiminen 9 takaakiertoon sekä 23 takaakierto ja siihen liittyvä rytmitys ja persjättö. 

Alkuun jouduttiin ottamaan palkkauksella lähetys 7 hypylle kun Merri nyt ei vaan jostain syystä oikein tahtonut sitä hahmottaa. Muutamalla toistolla niin johan saatiin tulosta aikaiseksi. Ajoitus oli silti todella tärkeää kun piti ottaa vastaan 6 hypyllä ja siitä sitten lähetys... jonka jälkeen jalat käymään kuin singerillä jotta kerkee ottamaan haltuun putkesta ja tyrkkäämään takaakiertoon. Päällejuoksu ja pientä tiukkausta 11 hypylle. 14 muurille piti pikkaisen jarruttaa ettei loikka mene liian pitkäksi. 16 hypylle otin pyörityksellä minkä jälkeen päällejuoksulla puomille. Merri luki 19 takaakierron todella hienosti ja lähetyksen sai tehtyä kaukaa. Kepit onnistui joka kerta ja pujotteli niin hienosti loppuun vaikka menin tekemään pakkovalssijaakotusta 22 taakse. Sitten se 23 takaakierto... Tahdoin aina rynniä liian lähelle vaikka olisi voinut odottaa ja saada lähetys kauempaa. Kun menin liian lähelle niin liikkeelle lähtö oli huono ja Merri joutui pussin jälkeen kysymään ett mihin. Loppupuristuksessa tein automaattisesti valssin tuohon kohtaan ku se vaan tulee niin automaattisesti ja sillä on se sama lopputulos. Liikkeelle lähtö on huono ja jatkossa ollaan myöhässä. Kyllä me rata taisteltiin tuolla valssilla nollalla loppuun, mutta kyllä niin jurppii kun pientä huolimattomuutta on ilmassa. Ja voin kyllä rehellisesti sanoa ett kyllä jalat sanoi sopimuksen irti. Se oli kans yksi syy miksi liikkeelle lähdöt olivat huonot...

Vkonloppu oltiin siis kotiväkeä moikkaamassa ja kyllä oli kivaa! Lauantaina päästiin ihanassa kelissä ulkoilemaan ja Muskakin pääsi purkamaan sisäistä energiaansa kaasuttelemalla sen minkä taas jaloistaan pääsi.


Oma levada-polku









Oli jälleen haikeata lähteä ajelemaan pk-seutua päin, mutta onneksi aksailua oli jälleen luvassa niin se lämmitti mieltä!