keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Vkonlopun valmennukset

Pitkästä aikaan päästiin taas kunnon tekemisen meininkiin kun vkonlopun molempina päivinä oltiin valmennuksessa; ensin la Merrin kanssa Rissasen ja sitten su Kiian kanssa Rannikon valmennuksessa. Merrin kanssa käydään nyt säännöllisesti O-J Rissasen koulutuksissa noin 3 viikon välein ja sitten Kiian kanssa otetaan niitä juttuja itsenäisesti kun joskus jaksaa raahautua hallille.

No mutta ensin Merrin la treeneihin...
Eka rata:

Päästiin taas pitkästä aikaan treenaamaan kunnolla ihmisnuolta heti kakkoshypyllä ettei tarttis herraa kalastella ties mistä. Muutamalla toistolla herralle alkoi muistua mieleen ett mitäs tässä nyt haettiinkaan takaa. Merri irtoaa takaakiertoihin todella hyvin eikä edes vilaissutkaan mitään muita esteitä. Välistävedot eivät oo vieläkään meidän vahvuudet ja tuli hieman mietittyä ett kuinka nää nyt handlataan. Meinasin ekaks mennä vasemmalta puolelta ja vetää välistä... Päädyttiin sitten kuitenkin oikeaan puoleen ja päällejuoksuilla. 9 muurin kanssa oli kyllä tekemistä kun herra loikkasi sen joka kerta todella pitkälle. Kokeiltiin monta eri vaihtoehtoa sen parantamiseksi mutta herralla ei riittänyt maltti hypätä sitä kunnolla. Palikat saivat tuon tuostakin kyytiä! Kepeille sain vietiä aika hyvin kun menin hypyn vierestä ja pyöräytin kepeille. 16 putkella piti tehdä putkijarrutus ettei seuraava hyppy mene liian pitkäksi. Aluksi tein sen heti putken alkusuulla mutt parempi kohta oli metri alusta. Tää on tarkkaa :). Loppu meni oikein mukavasti...
 
Toka rata:

Tää rata meni muuten ihan sika makeesti mutt kepeille meno ei meinannut ottaa onnistuakseen. Ansa-hyppy oli niin houkuttimena ett sinne oli päästävä. Kokeiltiin hirtolla... mentiin niin hypylle, pientä vekkiä ja haltuunotto sekä vastakäännös... mentiin kyllä kepeille mutt ei malttoa lähteä kepeille. Olis pitänyt ottaa ne verkot hieman avittamaan ja tukemaan suoritusta, sillä suurin haaste oli kuitenkin saada herra edes keppien alkuun hypyn ohi. 19 hypyllä harjoiteltiin jälleen ihmisnuolta mikä toimi hienosti ja 20 hypyllä itse hieman hätäilin niiston kanssa. Merri on kyllä niin mielettömän tarkka ja ei anna mitään anteeksi. OJ:kin sanoi ett onneksi olkoon vaan :). Oon kyllä niin huomannut sen itsekin ett jätkän kanssa tekeminen on niiiiin veitsenterällä menemistä sillä itseltä pienikin virhe niin sitten mentiin metsään niin ett rysähti. No pitää vaan suhtautua tähän positiivisesti, sillä tästähän vain oppii itse paremmaksi ja paremmaksi, ainakin toivon mukaan :D
 
Sitten videokoostetta Merrin menosta; kiitokset Hennalla kuvaamisesta.
 
Sunnuntaiksi meille tuli pika-komento Rannikon valmennukseen Kouvolaan. Sain lauantaina päivällä kaverilta viestin kuka kertoi vapaasta paikasta. No tämä tilaisuushan piti ehdottomasti käyttää hyväksi. Eli heti la aamuna harmaat autoon ja menoksi. Kiia pääsi valmennukseen ja Merri vaan matkaseuraksi (Muskalla tärppipäivät juuri vkonloppuna). Timo oli jälleen tehnyt todella kivan radan, vähän suoraa ja sitten vähän haastettakin. Mikä siinä onkaan kun itse väkertää ekalla kerralla menemään niin meno saattaa paikka paikoin olla hieman tökkivää mutt sitten vaikeat kohdat menee täydellisesti. Mutt sitten kun korjataan tökkivät kohdat täydelliseksi niin sitten rupee vaikeat kohdat tökkimään. Mystistä!
 
 
Ensimmäinen ongelmakohta oli 8 kepit, sillä putken suu oli aivan täysin siinä hollilla (lähempänä kuin kuvassa). Sitten 16-17... siinä piti olla tarkkana ettei mikään ohjaus valu väärän putken suun suuntaan. Ja sitten vika ongelmakohta oli 21 kepit... Aa helposti houkutti...
Ekalla kerralla me handlattiin sekä 8 ett 21 kepit ihan sika hienosti. Sitten kun alettiin hiomaan omaa liikettä paremmaksi niin sitten alkoi kaatua koko homma. Kiia tarjoaa helposti eri vaihtoehtoja kun jankataan ja jankataan. 17 putkea jouduttiin muutaman kerran ottamaan uusiksi kun oma liikkeeni valui koko ajan väärään suuntaan ja sitten peli oli menetetty. Harmittavasti myös kontaktien kanssa oli pientä sanomista aika ajoin. Ekalla kerralla nekin meni kaikki todella upeasti mutt mitä enemmin otettiin radalla toistoja ja kovemmilla vauhdeilla niin sitten kontaktitkaan olleet enää niin hienoja. Onneksi kisoissa ei ihan nähdä tuollaisia suorituksia... No niitä vaan pitää vahvistaa...
 
Videokooste parhaista paloista... On hieman kaukaa kuvattu kun ei ollut ketään kuvaamassa ja jouduin kyhäämään oman kuvauspystin :)
 
 
 
Tuleva vkonloppu ollaan ihan rauhallisesti kotona mutt sitten 2.12 mennään Merrin kanssa Elina Jänesniemen valmennukseen Kaarinaan. Sitten siitä parin vkon päästä ois taas OJ:n topteamin jälkimainingeissa valmennus! Vaikka hallille on näillä keleillä ihan sairaan ärsyttävä mennä eli siis pimeässä, sateessa ja kylmässä, niin näihin valmennuksiin sitä kuitenkin syttyy ihan eri tavalla. Kun on sopivasti haastetta niin kyllä sitä sitten tehdään eikä meinata :). Odotan innolla näitä tulevia!

maanantai 12. marraskuuta 2012

Viralliset kisatreenit Kuopiossa

Kisattiin Kiian kanssa kolmen startin verran Kuopiossa HuPun kisoissa. Kerrankin sai kokeilla vaikka mitä kivaa kisoissa kun ei ollut minkäänlaisia paineita suorituksista. Tuomarina medeillä toimi Johanna Wüthrich. Aivan uusi tuttavuus mutta kyllä voisi ilomielin mennä hänen radoille uudelleenkin. Kaikki radat olivat todella kivoja, sai rennosti mennä vaikka joka radalla oli jokin paikka missä piti olla tarkkana.

Ekalla radalla vaaranpaikka oli heti puomin jälkeen... Tiesin sen ett jos en saa Kiia pysähtymään kontaktille niin sitten se ihan varmasti hyppää väärän hypyn. Käskytin kontaktikäskyn eli seis mutt eihän se neitiä pysäyttänyt. Tajusin sen jo heti kun avasin suun ett nyt tuli väärä käsky. Miun kun piti käskyttää odota. Silloin neiti pysähtyy... No neiti ei todellakaan pysähtynyt vaan paahtoi väärälle hypylle ja vielä loikaten puomin alastulokontaktin yli... grrrrr!!! Kiia oli kyll aika ärhäkällä päällä ennen starttia niin tiesin ett kontaktien kanssa voi tulla ongelmaa. No loppurata me sitten harjoiteltiinkin kuten oli ajatuskin; kaikille putkille takaaleikkaus ja lopuille kontakteille pysäytys ja vapautus.

Toka rata meni ihan jees... Tuloksena -5,00 ja 3.sija. Tiesin jälleen yhden hankalan paikan ja siinä tulikin tosi tökkivää menoa, ei vaan näy videolla. Jäin liiaksi jälkeen ja Kiia jäi pyörimään eteen. Onneksi siitä selvittiin ja loppu meni sitten ihan rutiinilla. Onneksi tuomari ei vaan huomannut puomin ylösmenovirhettä sillä Kiia loikkasi sen aika hyvin. Pitää varmaan taas ruveta rikkomaan sen rytmitystä tuolle puomille kun tahtoo ponnistaa väärästä kohdasta ja näin menee liian tiukille noiden osumisten kanssa. Ongelma ei todellakaan ole uusi sillä Kiialla se oli jo alkeista tai estevalmiista lähtien aika ongelma. Jouduttiin silloin jo rikkomaan rytmiä ja käyttämään jopa "länkiä" hillitsemään liikaa ylösponnistusta. No jos se nyt tuosta lähtis jälleen lutviutumaan.

Hypärillä matka jälleen kosahti siihen minkä tiesinkin olevan meille sen hankalimman. Putkeen heitto ja siitä sitten hitsin pitkä suora ja miun pitäisi keritä ulkokaarteesta tarpeeksi pitkälle. Vaikka kerkesin aika hyvään kohtaan niin ohjaus ei ollut päällä ollenkaan eli vastakäsi näyttämässä hypylle. Kiia meni siitä ohi ja hyppäsi takaisin. Sitten taas hieman treenattiin... Halusin testata kepit takaaleikkaukselle sillä en oo koskaan ottanut kisoissa niin. Treeneissä neiti kyllä menee ne tosi hyvin. Nytkin lähti mut sitten pysähtyi. Tajusin jälkikäteen ett käskytin sitä liian tiheästi eli eri tavalla kuin treenatessa. Jos on erikoinen tilanne kepeillä niin Kiialle pitää sanoa napakasti ja normaali nopeudelle kepit kepit kepit, eikä nopeasti kepitkepitkepit. Toinen ottaa siitä paineita ja sitten mennään mönkään. Mut tätä asiaa hiotaan paremmiksi!


Suuret kiitokset Tiinalla ja Jamille seurasta sekä Reetalle majapaikasta! Oli mahtava reissu jälleen! Kiian kanssa jatketaan näitä kisatreenejä ens kuussa Kotkassa...

Sillä aikaa treenaillaan pienimuotoisesti Merrin kanssa. Ollaan otettu jätkälle uusi ase... prinssinakit! Lelu kuumentaa toista aivan liikaa joten päätin ottaa namipalkan käyttöön. Katsotaan pidemmällä tähtäimellä tuottaako se tulosta, ainakin alku näytti ihan lupaavalta. Vkonloppuna jatketaan kokeilua OJ:n koulutuksessa. Toivottavasti pikku miehen pää kestää kasassa eikä ole mennyt lemmen tuoksuista aivan sekaisin. Muska nimittäin aloitti viime ti tokat juoksunsa ja loppuviikosta olis sitten tärppi päivät tulossa...

tiistai 6. marraskuuta 2012

Luonnetta?

Varasin jo aikaisin keväällä meidän harmaille luonnetestipaikat Orimattilaan. Vaikka testiä ei oltu vielä edes anottu niin paikat saatiin :) Huomaa miten suosittuja kyseiset testit ovat! Alunperin testin olisi pitänyt olla syyskuun lopussa mutta erilaisten tapahtumien ja sattumien takia, testi siirtyikin aivan tähän marraskuun alkuun. Ja mikäs sen parempi päivä kuin 3.11, sateinen pyhäinpäivä! Tuomareinahan toimi LAINE MIKAEL & HEIKKILÄ SAMI.

Testiä ei ole videoitu kun satoi vettä ja en ollut varma riittäisikö akku molempia koiria! Onneksi sain kattavat raportit yleisöstä!

Ensimmäisenä oli Merri vuorossa. Otin sen jo aika ajoissa pois autosta kun en ollut aivan varma kuinka kauan menee missäkin kohtaa ettei vaan tule sitten paniikkia. No olisin kyll kerinnyt ottaa sen paljon myöhemminkin mutta tehty mikä tehty. Merri kerkesi höyrytä ja häyrytä ihan tarpeeksi ja varmaan alkoi tajuta ettei ollut mistään agijutusta kyse. Toinen oli kyllä hieman ihmeissään ett mikäs juttu tämä nyt olikaan ja meni jopa hämilleen. Olin kyllä yllättynyt Merrin käyttäytymisestä testissä, sillä olisin voinut kuvitella sitä hieman, voisiko sanoa, ärhäkämmäksi. Toinen osoittautuikin meidän pieneksi pojaksi miksi sitä on aina kutsuttukin :) Testissä paljastui hyvin mitkä ominaisuudet koiralla on jo syntyessään ja mitkä on opittuja. Merristä näki selvästi mitkä "ominaisuudet" se on oppinut!

I Toimintakyky -1, pieni
II Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
III Puolustushalu +1, pieni
IV Taisteluhalu -1, pieni
V Hermorakenne +1, hieman rauhaton
VI Temperamentti +2, kohtuullisen vilkas
VII Kovuus +1, hieman pehmeä
VIII Luoksepäästävyys +2b, luoksepäästävä, hieman pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma

Tulos: 105 - 25 = 80 pist

Merrin testistä tuli mieleen aivan Kiian luonnekuvaus-sessio. Niitä voisi paljon verrata toisinsa. Merri otti ihmeen paljon häiriötä paikasta ja tuomareista. Se ei tuntenut oloaan mitenkään mukavaksi ja paikka paikoin tarvitsi hieman aikaa palautuakseen. Merri on niin miun koira ja omistajana/lauman johtajana olen Merrille suuri moottori mikä vie eteenpäin. Onneksi kuitenkin Merri palautui itse testistä todella hyvin eikä sille jäänyt siitä mitään muistijälkiä. Se ett päästiin pienen lenkin jälkeen autolla niin toinen oli jo oma itsensä. Hyvä niin!

Yksi koira oli välissä ja sitten oli Kiian vuoro. Kerta Merrin testi meni hieman alakanttiin kuin mitä olin ajatellut niin enpä paljoa stressannut enää Kiian testiä. Aattelin ett se menee varmaan samalla kaavalla kuin mitä silloin luonnekuvauksessa vuonna 2009. Kun otin Kiian autosta ja kävin sen kanssa kävelemässä niin toinen oli oikein ärhäkkäällä päällä; haukahteli ja puri hihnaa. Itse testi oli minulla todella yllätys, positiivinen sellainen. Neiti meni innokkaasti paikan päälle ja oli aika rauhallinen. Tarkasteli yleisöä ja muita henkilöitä. Kiia oli paljon luoksepäästävämpi kuin mitä Merri ja ei missään välissä kokenut testitilannetta vaikeaksi. Eikä neiti ottanut vieraasta paikastakaan yhtään häiriöitä. Ilmeisesti kisapaikkoja ollaan sen verran jo kierrelty ett mikään ei paljoa hätkäytä :). Jo aivan testin alusta lähtien näin ison eron verrattuna luonnekuvaukseen. Kiia oli niin super-neiti; siinä näki ett käyttäytyminen on samaa testissä sekä oikeassa elämässä. Opittua toimintaa ei ole niin paljon kuin esim. Merrillä.

I Toimintakyky +1, kohtuullinen
II Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
III Puolustushalu +1, pieni
IV Taisteluhalu +2, kohtuullinen
V Hermorakenne +1, hieman rauhaton
VI Temperamentti +2, kohtuullisen vilkas
VII Kovuus +1, hieman pehmeä
VIII Luoksepäästävyys +2a, luoksepäästävä aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus ++ laukauskokematon

Tulos: 140 pist 

Ainut mitä en allekirjoita tuossa niin on tuo laukauspelottomuus. Kiia on kyllä laukausvarma, mutta niinkuin tuomarikin sanoi niin se on just sen hetkinen tulkinta. Vaikka Kiia käyttäytyi tosi hyvin ja varmasti koko testin ajan, eikä tarvinnut palaututteluja niin silti pisteet olivat lähes samat kuin Merrillä. Tuomari sanoikin ett pistevälit on niin suuret ett pitää olla iso ero ett hyppää toiseen pistesarakkeeseen. Oon kyllä todella tyytyväinen noihinkin pisteisiin, varsinkin Kiialla, sillä nämä kyseiset tuomarit ovat arvostettuja ja tiukkoja. He osavat kyllä lukea koiraa eivätkä kuormita turhaan. Ens vuonna sitten Muskan kanssa samaan paikkaan ja samoille tuomareille.