perjantai 30. maaliskuuta 2012

Maaliskuun viimoiset aksailut

Maaliskuun viimoinen viikko alkaa olla kohta jo lusittu, ja kevättä alkaa ilmiselvästi olemaan ilmassa. Linnut laulaa ja luonto puhkeaa, kohta puoliin, kukkaan. Itelläkin alkaa taas tämä levoton kausi kun ei meinaa millään malttaa istua paikoillaan. Tekis mieli vaan lentää paikasta toiseen ja kierrellä maailmaa. No ei ehkä ihan maailmaa mutt ainakin Suomea. Tämän takia ei meinaa nyt oikein malttaa ja huvittaa edes aksailutreenit koiruuksien kanssa. Tai sitten se vaan johtuu kellojen siirrosta ja siitä ett on joutunut tällä viikolla heräämään lähes joka päivä kuuden aikaan. Väsyttää!

Maanantaina oli tosissaan taas Kiian ryhmätreenien paikka. Meinasin ekaks jättää Kiian kotiin ja mennä vaan katselemaan toisten treenejä. Väsytti niin ett meinasin nukahtaa pystyyn. Otin kuitenkin Kiian messiin ja aattelin ett mennään nyt kun kerta tilaisuus on annettu hyviin treeneihin. Ja se kannatti! Jättäydyin suosiolla viimeiseksi koirakoksi kun maksit aloitti ja meitä medejä oli vaan kaksi. Nuokuin seinää vasten ja kuvailin siskoni suoritusta. Kun he olivat suoriutuneet radasta niin lähin kävelyttämään Kiiaa. Ennen meidän suoritusta mentiin halliin sisään ja otettiin siellä hieman kaukokäskyjä ja vähän muuta pientä kivaa. Kun meidän vuoro tuli niin kysyin ett jos teen nollan niin pääsenkö lähtee syömään. En ollut tosissaan syönyt yli kuuteen tuntiin yhtään mitään. Sain luvan! Vaikka väsytti niin päätin asennoitua kunnolla ja hieman piti nipistellä itseään :) Nyt ei löysäilty! Video illan treeneistä, yksi veto riitti tällä kertaa!



Välipäivinä nautittiin sitten hyvästä säästä ja ollaan käyty paljon lenkkeilemässä moottorikelkkareiteillä. Ei kertaakaan ole tullut ketään vastaan mutt harvemmin ne nyt ajeleekaan viikolla ja aamupäivästä. Koirat ovat olleet ihan onneissaan kun ovat saaneet kirmailla hangella ja kuljeksia vapaana. Kyllä siinä omakin sielu lepää kun ei tartte tarpoa pyöräteillä sepelissä ja väistelemässä milloin ketäkin. Ja sitten se pesuralli lenkin jälkeen. Eilen aamuna oli aivan parasta kun pääsin koulusta tosi aikaisin, klo 10, niin selvittiin Hanhikselle aamulenkille. Lähdettiin metsästämään pajunkissoja pääsiäistä varten. Eka kertaa tänä talvena hanki kantoi minutkin ja päästiin pitkästä aikaan kävelemään vaikka missä. Mukaan tarttui lenkiltä pajunkissoja ja nähtiin samalla reissulla pari tiiraa hangella, pari isoa korppia ja kaiken kruunasi kaksi joutsenta mitkä lensivät aivan meidän yli. Toinen lensi noin 10 m korkeudesta. Koiratkin taisivat ihastua niin kun katselivat vain eivätkä yrittäneetkään lähteä perään juoksemaan.

Eilen illalla oli sitten vuorossa Merrin ryhmätreenit. Taas oli hieman väsymeininki, sekä itellä että koiralla mutt mentiin silti. Treenit oli ihan jees... 5 hyppy oli hieman enemmin oikealla ja lisättiin yks hyppy ennen puomia, mikä oli lähellä keppejä. Putkia hieman käännettiin tyrkylle. En yhtään ajatellut sitä puomin edeltävää hyppyä ett miten linjaa kun koutsi jostain syystä hoputti rataantutustumisessa. No ekalla kerralla Merri sujahti putkeen puomin sijaan. Jos otin vedolla niin kyllä meni puomille mutt sitten olin niin jäljessä ja Merri jäi himmailemaan puomilla. Kepeille mentiin eka kertaa liian kovaa ett jäi muutama keppi välistä. Heti kun lisäsin nätisti-käskyn niin johan pelitti. Kepit meni ekaa kertaa lukuunottamatta hyvin kun annoin vaan mennä itsenäisesti ja jättäydyin suosiolla taakse. Tehtiin vielä lopuksi hieman erilainen ratapätkä mistä ei ole piirrosta. Siinä ei ollut oikeastaan mitään ihmeempää paitsi pussista kepeille meno jos lähdettiin samaa matkaa. Kepit on niin negatiivinen ett Merri ei hakenut keppejä ei sitten mitenkään. No ei hakenut kukaan muukaan ja tästä tuli mieleen yks kisarata Kuopiosta. Ei hakenut siellä 4 x suomen mestarikaan keppejä kahden putken välistä. No joo! Ainut mikä miuta ärsytti ja suorastaan syletti, oli Merrin kontakti Aalla. Siis voi kökkö! Varasti tai valui maahan asti! Piti kerran hieman kunnolla ilmaista mitä mieltä olin asiasta. Sitten alkoi tehoamaan! Pitää ilmeisesti ottaa taas kontaktisulkeiset joku päivä ens viikolla.

Ens viikolla on jo pääsiäinen, ja sitä varten ollaankin asennoiduttu oikein kunnolla. Sunnuntaina on vikat ryhmä näyttelytreenit Muskan kanssa ja neiti alkaa olla aika hyvässä kuosissa. Merrin kanssa ollaan myös ahkerasti treenattu, noin 2-3 x vkossa. Tänään viimeeksi! Nyt kun on ihan jees kelit niin ollaan päästy treenaamaan ulkona parkkipaikoilla hallin sijaan. Ja mikä ero. Merrillä menee aika tovi ennenkuin malttaa laskea häntänsä alas. Sen verran nostaa kierroksia tuo ulkoilma ja kaikki hajut mitä nenään tulee. Sunnuntaina on yks mätsäri ja aattelin käydä siellä harjoittelemassa Merrin kanssa. En osallistu mutt harjoitellaan vaan tuota hännän kantoa kun on paljon koiria ympärillä. Voi olla ett juoksen itseni pyörryksiin mutt niin kauan juostaan ennenkuin häntä laskee oikealle tasolle. Sitten saa vasta palkkaa! Onneksi meillä on vielä näyttelyitä ajatellen planB eli ett siskoni esittää Merrin. Toivottavasti sitä ei tarttettais vaan saatais tällä ahkeralla harjoittelulla päämääräämme. Pidetään sormet ja varpaat pystyssä!
 

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Imatran kisat 25.3.2012

Tänään kisattiin harmaiden kanssa Imatralla, tuomarina Allan Mattson. Ensimmäistä kertaa elämässäni kisasin samoissa kisoissa kahden koiran kanssa ja varsinkin vielä samassa luokassa. Merri starttasi ekana ja Kiia vikana eli kahdeksantena. 6 koiraa oli välissä kun kaiken kaikkiaan medejä oli 8. Pikkaisen tuli kiirus ennen ekaa rataantutustumista kun aikataulut heittelivät tosi pahasti. Kävelin juuri sisään maneesiin kun vika mini oli radalla. Sitten vaan koirat ekalla vastaantulevalle tutulle ja nopeasti kenkien vaihtoon. Kerkesin kengät vaihtaa ja laittamaan numerolapun kiinni. Sitten vaan rataan tutustumaan.

Agirata oli oikeastaan ihan jees mutta yksi kohta tuotti harmaita hiuksia ihan kympillä. Kahden mutkaputken keskellä oli hyppy ja se osoitti aivan suoraan Aalle mutt tietysti piti mennä sen viereiselle hypylle. Valssi oli todella myöhässä ett Merri ajautui miun väärälle puolelle ja sitten piti rynniä ja viedä samalla Merri mukanani hypyn ohi. No siitä sitten tuli 5. Loppu meni ihan jees, oli siinäkin pientä hakemista ja tökkimistä kuin alussakin oli. Radan tekeminen tuntui aivan kauhealta kun se ei tuntunut sujuvan ei sitten mitenkään. Merri oli kuitenkin tosi kuuliainen ja pysyi hanskassa koko ajan. Ihana mies <3!
Kiian kanssa alku sujui paljon paremmin vaikka tein aivan samalla tavalla kuin Merrinkin kanssa, mutt se vaan sujui paremmin. Olin itse ajoissa ja meno mukavaa. Puomin jälkeen Kiia oli hieman irtoavalla tuulella ja hyppäsi aloitushypyn eikä tullut oman liikkeeni mukaan viereiselle. Loppurata me sitten rallatettiin kun Kiia vielä innostui juoksemaan putkea pari kertaa. Vauhtia typystä kuitenkin löytyi ja se lupaili hyvää seuraavaa rataa ajatellen.

Hyppis oli sitten seuraavana. Se näytti todella mukavalta ja jouhevalta, sai siis painella menemään. Takasuoralla Merri ei lukenut hyppyä hyvin vaan kaahasi siitä ohi ja jatkettiin matkaa joten HYL. Tuli siellä lopussa sitten yksi epäonnistunut päällejuoksukin kun Merri ei hypännyt hyppyä takaakierron jälkeen. Olisi pitänyt itse malttaa hieman paremmin siinä kohtaa. Muuten ihan jees menoa.
Kiian kanssa natsasi lähes kaikki hyppiksellä. Ainoastaan vikaan putkeen lähetys epäonnistui täysin kun Kiia kääntyi miuhun päin ja ei meinannut tajuta mennä putkeen. Siitä ei tullut kieltoa mutt aikaa paloi juuri sen verran ett voitto luisui käsistä. Tyydyttiin nolla-tulokseen ja 2.sijaan.

Oon kyllä tyytyväinen meidän päivään; Merrin eka nolla kolmosista oli todella lähellä ja Kiia kanssa ollaan yhden nollan päässä kasattu kaikki vaadittavat sm-nollat. Vielä se voitto uupuu mm-karsintoja ajatellen mutt ollaan optimisteja ja toivotaan ett se vielä tän kevään aikana tulee. Seuraavia kisoja en ole vielä ihan tarkkaan miettinyt mutt seuraavaksi on vuorossa pääsiäisenä Merrin ja Muskan näytelmät.

Loppuun vielä videot harmaiden kisoista; ensin Merri

Ja sitten Kiia


torstai 22. maaliskuuta 2012

Pennusta junnuksi

Meidän pieni Neiti Sievänen eli Muska täyttää tänään 9kk. Nyt hän on ihan virallisesti junnu ja pentuajat ovat taaksejäänyttä elämää. Vaikka sitä ollaan kasvettu kunnon neidin mittoihin niin käytös on välillä ihan kauhukakaran luokkaa, ja suu käy kuin milläkin räpätädillä. Luonnetta löytyy kuin pienessä pitäjässä, kaikki urokset ovat ainakin saaneet tietää ettei neidin nenille hypitä. Muuten Muska on tosi kiltti ja suhkot kuuliainen. Kyllähän tämä koiralaumassa eläminen välillä heikentää tuota kuuliaisuutta kun pitää keskittyä niin kovasti mitä muut tekevät :).
Ensimmäisiä juoksuja odotellaan edelleenkin... Siskolikka aloitti ekansa parisen viikkoa sitten. Ilmeisesti Muska haluaa vain kaiken huomion tällä panttaamisella. Onhan se paljon mukavampaa pitää ihmisiä, tai minua enimmäkseen, jännityksessä kun suunniteltujen näyttelyiden vika ilmo-päivä koittaa. Tällä hetkellä ollaan ilmoittauduttu kahteen näyttelyyn ja kolmas olis aivan nurkan takana. Vielä mietin että ilmoitanko Muskan Parikkalan ryhmikseen vai en. Se olisi kyll hyvin lähellä Lahden näyttelyä ettei varmaan suurta muutosta kerkee tapahtumaan noiden näyttelyiden välissä. Kesä vietetäänkin sitten bikinilookissa kesän kunniaksi :)

Muska 6 vkoa (kuva Kirsti Immonen) ja 9 kk
Muska sai jo eilen 9 kk-päivän kunniaksi shampoopesun ja föönauksen pöydällä. Tosi hyvin neiti suhtautui fööniin, seisoi vaan paikallaan ja katseli ikkunasta ulos. Välillä piti tanssia paikallaan kun pehvan päältä pörhötettiin karvoja :). Aika positiivista kun ajattelee ett föönattiin ekaa kertaan. Pääsiäisnäyttelyä ajatellen trimmasin korvat jo aika päivää sitten ja hieman tassukarvojakin napsin. Nyt tassut vaatii vielä hienosäätöä ja korvat viimeistelyä. Korvat ovat nyt olleet jälleen liimattuna kun meinasivat muuttua liian kevyiksi tuulisilla ilmoilla. Pitää olla ajoissa liikenteessä ett saadaan hienot korvat näyttelyyn. En halua mitään viime hetken paniikkia liiman poiston kanssa. Onneksi tässä on vielä aikaa suunnitella sitä aikataulua, nyt me keskitytään vain kehäkäyttäytymiseen.

Maanantaina oli Kiian ryhmätreenit. Pikkaisen säätämiseksi meni kun tuli jähmettymisiä väärään aikaan. Huolimattomuuksia ja panikointia. Onneksi sentään oma pää kesti nyt hieman paremmin loppuun asti ja saatiin edes jotain aikaiseksi. Itsenäiset kontaktit ovat edelleen meidän listalla hyvin korkealla ja niitä mennään harjoittelemaan huomen aamuna. Alla kuitenkin video meidän treeneistä.


Tiistaina hyödynnettiin jälleen cittarin alakertaa kauppareissun yhteydessä, ja otettiin siellä Kiian kanssa tokoilua ja Merrin kanssa kehäkäyttäytymistä. On itseasiassa välillä ihan mukavaa keskittyä johonkin muuhunkin kuin vain aksailuun. Vaikka se on edelleenkin se meidän juttu niin vaihtelu virkistää. Kiian tokoilu on nyt edelleen ihan vasemmalla kädellä mutt Merrin häntää aion tosissani nyt keskittyä. Häiriötä lisätään pikku hiljaa kun perusasiat on kunnossa.


Eilen käytiin hallilla muistuttamassa Merriä 45cm hypyistä ja yritettiin hieman tiukentaa hyppäämistä. Vaikka tein lähes ihmisnuolen niin ei pahemmin jätkä hidastanut vauhtia. Okei hieman mutt ei paljoa. Kiia kääntyi todella nätisti mutt se nyt ei todellakaan olekaan sen ongelma. Sunnuntaina ois Merrin ekat startit kolmosissa kun mennään kisaamaan Imatralle. Siitä tulee todella mielenkiintoinen koitos kun medejä on vain 8 kpl, ja niistäkin kaksi on meidän harmaita. Merri starttaa ekana ja Kiia vikana. Ei ole koskaan ollut noin vähän medejä mutt se johtuu varmaan siitä kun SAGIn kautta ilmo loppui jo 5.3 eli tosi aikaisin. Kyllähän ilmo-aikaa jatkettiin seuran kotisivuilla mutt kuka sieltä nyt osaa etsiä kun yleensä aina ilmoittaudutaan SAGIn kautta. Mutt näillä mennään!

Tänään oli sitten Merrin ryhmätreenit; aiheena vekkaus. Onneksi aihe oli todella tuttu ja sitä ollaan harjoiteltu, joten perusvekkauksessa ei ollut mitään ongelmaa. Ekaksi tehtiin valkoiset numerot, jotta saatiin tuntumaa mitä vekkauksessa oli ideana. Meidän ryhmässä on puolet minejä ja puolet medejä, joten suurimmalle osalle vekkaus ei ollut tuttu. Merrin kanssa näytettiin jo heti ekalla kerralla ett kyllä me tää handlataan! Kun siirryttiin tekemään mustia numeroita niin siinä sitten väännetteenkin ja pohdittiin ja ajateltiin. Jopa meidän koutsilla Samilla meinas ideat loppua. Meidän ongelma oli pääsy 7 esteelle eli renkaalle. Samin ideana oli toteuttaa ennen 6 hyppyä vekki mikä kääntäisi puomilta pois mutt ei se toiminut meillä ei sitten mitenkään. Merri halusi vain puomille maksoi mitä maksoi. Kerran otin kunnolla haltuun mutt heti kun käskytin renkaalle niin herra kääntyi puomille. Arvatkaa vaan saiko palkkaa hienosta kontaktista. Juu ei todellakaan! Samilta kun loppui ideat niin päätin heittää 5 hypylle ja ottaa niistolla 6 yli ja kunnolla haltuun vastaisella. Johan alkoi herra menemään renkaalle. Jäin tosi paljon jälkeen ennen putkea ja takaaleikkaus oli todella loiva. Merri ei kääntynyt putkesta oikeaan suuntaan vaikka yritin miten kertoa missä olen. Tarttee siis harjoitusta! Loppuun otettiin ihan pientä radanpätkää missä koirat saivat kaahata menemään. Hieman jännitin ett meneekö Merri kepit ihan loppuun asti kun putki on aivan edessä mutt kyllä meni ettei mitään. Hyvä mies :)! Kunnon kaahaukseen oli hyvä lopettaa treenit!

Videolla Kiian tiukkoja käännöksiä ajatuksella Allan Mattsonin radat ja pätkiä Merrin ryhmätreeneistä

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Joko se on taas viikko mennyt? Mihin se on oikein kadonnut? Kyllä se aika vaan rientää kun on tekemistä. Viikolle on mahtunut agilityn alkeiden opiskelua (teoriassa), näyttelytreenejä, Merrin ryhmätreenit ja Katin koulutus. Sekä hyvän ilman sattuessa ulkoilua kameran kanssa!

Muskan kanssa aloitellaan agilityn alkeiden opiskelua hieman toisella tavalla kuin mitä harmaat ovat opiskelleet. Muskan ajatusmaailman on aika erilainen kuin esim. Merrillä. Se mikä toimi Merrin kanssa niin ei toimi Muskan kanssa. Muska ei hae kovinkaan helposti esteitä ja on todella kiinni miun ohjaavassa kädessä. Etupalkalle kyllä säntää mutt oma-aloitteisuutta ei ole. Meinaan nyt saada Muskan irti minusta ja tekemään itsenäisesti erilaisia juttuja ja esteitä naksuttimen avulla. Sitä voidaan harrastaa ihan tässä kotona ja kunhan nuo lumet sulaa tuolta pihalta niin sitten päästään kunnolla asiaan ja harjoittelemaan etäisyyksiä. Tule kevät, tule kevät jo pian!

Naksuttimen kanssa ollaan jatkettu näyttelytreeneissäkin, Merrin kanssa tosin. Tällä vkolla ollaan kahtena kertana käyty cittarin alakerrassa treenaamassa ja kummallakin kerralla on mennyt tosi hyvin. Häntä on pysynyt selkälinjan alapuolella ja nenä eteenpäin. Ainut huonopuoli on se ett nyt vauhtia on tullut aika tavalla lisää. Voi kyllä johtua parkkipaikan aika isosta vapaasta tilasta. Jos sais hieman rajatumman tilan niin ehkä se hieman vaikuttaisi vauhtiinkin. No onpahan ainakin ravaavat liikkeet :). Muska treenasi sunnuntaina ekaa kertaa elämässään häiriön alaisena kehäkäyttäytymistä 6 muun koiran kanssa. Otettiin yksittäisiä liikkeitä, seisomista maassa ja pöydällä sekä kopelointia. Neiti käyttäytyi todella positiivisesti. Hieman häntä tahtoi nousta iloisesti juostessa mutt se varmaan johtui enemminkin paikasta kuin itse tekemisestä. Olin nimittäin varannut hallin puolikkaan kentän näyttelykoulutusta varten ja senhän nyt tietää miten innoissaan Muskakin on hallista.Kun aikaisemmin treenattiin omalla pihalla niin silloin häntä kesti aivan oikeassa paikassa. En ole vielä kauhean huolissani hännästä mutta pidetään peukkuja asian suhteen. Kunhan päästään Muskankin kanssa treenaamaan vaikka cittarin alakertaan niin osaan kertoa häntäasiasta tarkemmin.

Torstaina oli Merrin ryhmätreenit, aiheena ennakoivavalssi. Merri on niin tuttunut paahtamaan suoraan ett kääntyminen on nyt meidän päivän sana. Ennakoivat meni lähestulkoon aina pitkiksi kun tuli vauhti mukaan. Meidän pitää tehdä ja harjoitella tuota pelkästään palkan ollessa siivekkeen vieressä. Ehkä sitten Merri oppii lukemaan tarkemmin käännösvihjeet, myös muitakin tilanteita ajatellen.

Hieman sama meno jatkui lauantaina kun Kylliäisen Kati tuli meitä jälleen kouluttamaan. Ekaksi meinasin mennä sinne Kiian kanssa mutt sitten vielä samaisena aamuna päätinkin ottaa Merrin koulutukseen. Ratapiirros muutti mieleni, sillä radassa oli paljon sellaista mitä Kiian kanssa ollaan paljon harjoiteltu mutt Merri tarttee harjoitusta. Rataa ei päästy kuin puolet, 18 esteeseen asti + loppusuora Aalta mutt niissäkin oli ihan tarpeeksi. Treenattiin 2x10min ja se oli aivan sopiva määrä Merrille. Kyllä poikaa sähkötti ja uni maistui illalla. Todella hyvin Merri teki töitä ja jaksoi toistoja todella hyvin. Käy vaan niin mielettömän kierroksilla ett se hieman veroittaa kestävyyttä ennen pitkää.

Merrin kanssa on jotenkin niin jännä treenata kun se tekee ja tekee pahemmin kyseenalaistamatta. On räjähtävä tyyppi ja menee eikä meinaa. Siinä saa ite käyttää päätä ja jalkoja oikeaan aikaan, tai muuten kosahtaa. Joutuu ihan oikeasti ottamaan asenteen mukaan, vaatimaan itseltä enemmin ja pohtimaan asioita. Kiia on opettanut paljon tästä lajista, ja tekee sitä edelleen mutt Merri tekee sitä aivan eri tavalla. Kyllä se vaan on miun oma harmulainen, oma rakas <3. Nää harmaat on niin erilaisia; se missä Kiian kanssa pääsee helpommalla, Merrin kanssa saa olla tarkka ja juuri päinvastoin. Tämä on vaan muistettava kun menee molempien kanssa samalle radalle. Pitää olla nappulat käännettynä oikeeseen asentoon :) Alla kooste Merrin koulutuksen annista!


Loppuun vielä muutama poseerauskuva viime viikon aurinkoisilta päiviltä:







tiistai 13. maaliskuuta 2012

Epistreenit

Eilen ei ollut episten takia Kiian ryhmätreenejä, joten pitkän pohdinnan jälkeen päätettiin harmaiden kanssa lähteä tekemään epistreenit. Syy miksi lähdettiin epiksiin niin oli se että kilpailijat oli ensin ja tuomarina toimi ryhmäkaveri Hanna. Ja tosi kivan radan Hanna oli meille laatinutkin, juuri meille sopiva. Saatiin treenata tiukkoja käännöksiä ja kontakteja. Alunperin maksien piti aloittaa mutt jostain syystä medit aloittivatkin skabat, joten me oltiin Merrin kanssa ekana vuorossa.

Rata oli aika helppo ja varsinkaan kun ei ollut minkäänlaisia tavoitteita tuloksen suhteen, niin kaikki sujui ihan mukavasti. Alkuun en ollut oikein tyytyväinen kun Merri loikkasi muurin jälkeen taas todella pitkälle. Vaikka lähdin jo kääntämään ennen kuin ponnisti niin silti loikka oli aika valtava. Olisi pitänyt ottaa muurin etupuolelta niin olisi kääntynyt paremmin. No sitä harjoitellaan tulevaa varten. 4 hypylle olin alunperin ajatellet tekeväni niiston mutt jokin ihme ajatuskatkos tuli ja en hetkeen oikein tiennyt mitä olin tekemässä. Ei tullut niistoa mutt onneksi tajusin muuten ilmaista hiukka lyhyempää hyppyä. Pitkällä suoralla putkeen oma käsi vispasi aivan liikaa ja se sai Merrin hieman epäilemään putkeen menemistä. Tyhmä minä! Putken jälkeinen hyppy ei ollut kovinkaan tiukka mutt niitä harjoitellaan yhä. Merrihän ei ole mikään paras mahdollinen kääntyjä. Aalle tuli ihan ok kontakti, hidas mutt oikeaan asentoon tuli ja pysyi kunnes toisin käskettiin. Niin ja varsinkin kun käskytin kontaktia väärin; seis muuttui jostain syystä odota-käskyyn. Siis mitä miun päässä oikein liikkui. En yhtään ihmettele ett oli hidas kontakti. Edelleen tyhmä minä! Seuraava hyppy meni ihan mukavan tiukasti ja siitä sain hyvän linjan kepeille. Sitten vaan suoran kautta putkeen ja toiseen putkeen. Kävin pikaisesti näyttämässä kättä putken päässä ja Merri kääntyi sieltä tosi tiukasti. Puomi kontakti oli taas hidas, sitä pitää vahvistaa seuraavalla kerralla kun mennään hallille. Kestettiin kuitenkin kontaktilla kunnes toisin käskettiin. Saatiin Merrin kanssa 0-tulos parhaalla suoritusajalla -9,60, luokkatasoituksen takia tultiin toiseksi.


Kiian kanssa olin kahdessa kohdassa metrin verran väärässä paikassa, ja sehän kostautui heti. Tokan putken jälkeen olin metrin liian lähellä hyppyä; oma vauhti hidastui ja Kiia otti kiellon. Ja sitten toka vikan putken jälkeen olin metrin liian kaukana putken suulta ja taas oma vauhti hidastui ja haltuunotto oli hankalampi. Kiia kerkesi lukitsemaan edellisen hypyn ja loikkasi sen. Muuten kyllä meni todella näppärästi. Kiia irtosi putkiin paremmin kuin Merri ja muutenkin teki hyvää työtä. Jos ei olisi virheitä tullut niin aika olisi ollut hyvin lähellä Merrin aikaa. Harmittavasti inhimillisistä tekijöistä riippuen Kiian suoritus ei tallentunut videolle. Mutt me saatiin molempien harmaiden kanssa hyvät treenit. Torstaina olisi sitten Merrin ryhmätreenit ja lauantaina Kiian kanssa Katin koulutus. Vkonloppua odotellessa.

Tänään iltapäivällä päivälenkin jälkeen käytiin Citymarketin alakerrassa treenaamassa Kiian kanssa tottista ja Merrin kanssa näyttelyhihnassa juoksemista. Kiian kanssa otettiin seuraamista, luoksetuloa ja liikkeestä maahanmenoa. Huomaa ettei olla ihan viime aikoina kunnolla otettu kun maahan mentiin vasta tokalla käskyllä. Ehkä me joskus jaksetaan taas kunnolla paneutua kyseiseen lajiin, ehkä sitten kun Kiia jää eläkkeelle agilitystä :). Merri teki hienon näyttelytreenin; nenä eteenpäin ja häntä selkälinjan alapuolella. Ilmeisesti edellinen treeni, parin vkon takaa, oli vielä hyvässä muistissa. Kunnolla näyttelyhihna kaulaan, paljon hyviä nameja ja naksutin. Sitten vaan hölkötellään ja naks heti kun nenä oli eteenpäin ja häntä selkälinjan alapuolella. Vaikka cittarin alakerrassa autoja liikkui ja ihmisiä niin niistä Merri ei ollut moksiskaan. Tämä lupailee hyvää. Reilu kolme vkoa on pääsiäiseen ja näyttelyyn. Pyrin nyt tekemään näyttelytreenejä Merrille säännöllisesti jos vaikka itse pääsisin sitä esittämään. Alustavasti ollaan kuitenkin sovittu ett Stiina vie ett kestää häntä alhaalla. Jos vaikk Lahdessa sitten pääsisin jo viimeistään itse narun päähän.

Meinaan nyt ottaa tosissani tän häntäjutun kun näin opiskelijana ei ole kauheasti varaa ravata näytteyissä ja ottaa sieltä EH - H:ta hännän takia. Niin kävi viime vuonna kolme neljästä. Tälle vuodelle ollaan jo katseltu näyttelyitä;

Juvan näyttelystä; kuva: Kaija Kaaro

9.4. Lpr
28.4.Lahti (joihin ilmoittauduttu)
5.5 Parikkala
13.5 Hamina
ehkä heinäkuun alussa Ruotsiin
29.7 Mikkeli
3.-5.8 Kuopio SawoShow
18.8 Kouvola
25.8 Mäntyharju
26.8 Luumäki ja sitten
8. -9.12 Hki Winner -12 ja Voittaja 2012



Se ett menenkö noihin kaikkiin Merrin ja Muskan kanssa niin se jää nähtäväksi. Toivottavasti kasvattaja sponsorois vaikk muutaman Muskan näyttelyn :)

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Ollaan me taas treenattu...

...tai ainakin yritetty!

Ensimmäisenä käytiin maanantaina aamupäivästä koko poppoon kanssa hallilla. Käveltiin hallille ja takaisin kun oli niin upea aurinkoinen ilma. Koko reissussa vierähti mukavasti reilu 3 tuntia. Tein radan pätkän Muskaa ajatellen mutt tietysti muutkin pääsi sitä tekemään. Harjoiteltiin niistoa ja harmaiden kanssa myös niisto-sokkaria.


Illalla oli sitten Kiian ryhmätreenit. Treeni oli tosi kiva ja siinä sai pistää menemään. Huomasi taas miten oma pää ei kestä koko treenien ajan. Eka rata meni tosi hyvin, varsinkin ohjeiden jälkeen kun olin aivan ensimmäinen, mutt sitten jotenkin tokan radan aikana ei vaan oma pää ole enää messissä. Vissiin väsymys iskee jo klo 21 aikoihin.


Torstaina oli Merrin ryhmätreenit missä harjoiteltiin takaaohjausta ja hieman tiukempaa kääntymistä. Merri toimi todella hyvin mutt ite tuli taas unohti käskyttää. Ekalla kerralla unohdin käskyttää kepit niin Merri tuli vaan ekasta välistä läpi. Hieman helpottaisi suoritusta jos muistais käskyttääkin. Sitten sujui jo paremmin kun muisti käskyttää oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikealla käskyllä :)


Muska kävi perjantaiaamuna ottamassa pientä radanpätkää ja harjoittelemassa takaakiertoa.


Muuten me ollaan vaan nautittu upeista keväisistä ilmoista. Jäällekin ollaan uskallettu ja siellä ollaankin sitten vierailtu senkin edestä; kävelty ja hiihdelty. Harmittavasti ens viikoksi on luvattu lumisadetta ja plussaa niin tänään on viimeinen kerta jäällä, blaah! No kevät sieltä tulee, kohta jo kohisten, ja sitten sitä taas mennään.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Kevät tulee!

Tänään käytiin kaverin ja hänen shelttien kanssa 1,5 tunnin aamulenkillä Hanhiksella. Oli aivan mahtava reissu; aurinko paistoi, oli lämmin, kirkas keli, linnut lauloi, maaseudun rauha, ja mikä parasta, koirat saivat juosta toistensa kintereillä ja toteuttaa itseään kaikkien luonnollisimmalla tavalla. Sheltit on kyll niin mahtavia ja varsinkin kun niitä on paljon niin niitä on aivan ihana seurata. Kaikki tulevat toimeen keskenään ja riemulla ei ole rajoja. Tässä video sekä muutama kuva aamulta, loput kuvat löytyy sitten albumista.










maanantai 5. maaliskuuta 2012

My best friend is my best teacher!

Lauantaina sain taas kerran hyvän osoituksen siitä miten paljon itsellä on vielä opittavaa agilitykisojen henkisestä puolesta ja varsinkin oman sekä koiran sielunelämästä. Kisat meni aivan penkin alle ja syytä saan vaan hakea niin itsestäni. En edes tykkää ajatella koko lauantain kisoja kun niistä jäi niiiiin surkee fiilis. Ja mikä pahinta, purin kaiken typeryyteni ekan radan jälkeen Kiiaan; mököttämistä ja pientä tiuskimistä. No se sitten kostautui seuraavalla radalla oikein reippaasti.

Oon tässä parin päivän aikana analysoinut kisapäivää, meidän tekemistä ja vähän muutakin, ja peilannut sitä sitten vahvasti Kiian luonteeseen. Kiian luonnetta ei voi yhdellä sanalla kuvailla vaan sillä on monta kerrosta, mitkä ovat aivan erilaisia. Olen saanut monta yhden hinnalla :). Olen joutunut jopa hieman kantapään kautta, erityisesti agilityssä, oppimaan ja opettelemaan yhä kovasti sitä, kuinka paljon se oma mielentila ja käyttäytyminen vaikuttavatkaan yhteistyöhön koiran kanssa, vaikka sitä yrittäisikin olla näyttämättä. Sillä Kiia on aina ollut hyvin herkkä reagoimaan ihmisten mielentiloihin, ja jo hyvinkin pieni oma epävarmuus tai negatiivisuuteen vähänkin vivahtava äänensävy tarttuvat välittömästi Kiiaan hyvin suurena epävarmuutena, toisinaan jopa sellaisissa mittapuissa, että Kiia lakkaa kokonaan toimimasta ja epävarmuus valtaa hetkellisesti täysin koko sheltti-höppänän. Mutta tämä on kuitenkin varmasti yksi tärkeimmistä asioista, mitä Kiia on minulle ensimmäisenä shelttinä opettanut.

Tämän voisi kiteyttää siihen että aina kannattaisi olla varma ja perus-positiivari; Don't worry, Be happy!

Meidän kisasuoritukset voi katsella täältä. Ainut positiivinen asia oli ett mie tällä kertaa ihan oikeasti juoksin ja olin edellä, mutt siihen se jäi. Seuraavana aamuna oli aivan pakko käydä hallilla ottamassa hyppäri uudelleen molempien harmaiden kanssa. Sen suorituksen voi käydä vilkaisee täältä. Tarkoituksella en upottanut videoita tälle sivulle. Treeneissä saatiin hyvää suoritusta, ainakin oma fiilis oli aivan toinen ja Kiiakin toimi hyvin! Mut nyt taottu päätä seinään siihen tahtia ett kyllä pitäis olla järkeä siellä. Ihan kuhmua ei ole todisteena mutt pisto sydämessä on. Kyllä se varmaan joskus arpeutuu ja paranee.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Hiihtoloma treeniloma

Hiihtämään ei oo kyll tällä viikolla käyty kertaakaan, on aina ollut jotain muuta tekemistä tai sitten niin huono keli ettei ole vaan viitsinyt lähteä. Ollaan siis enemmin keskitytty treenaamiseen. Olin alunperin varannut 4 kertaa hallille tälle viikolle mutt pari kertaa peruin paristakin eri syystä. Mutt onneksi saatiin kuitenkin kaikille hyvät treenit, tai ainakin itselle lisää ajattelemisen aihetta ja uusia treenivinkkejä.

Maanantaina oli vuorossa Kiian ryhmätreenit. Rissanen oli tehnyt meille todella kivat radat missä sai painaa menemään mutt kuitenkin olemaan tarkkana. Sen kyllä huomaa ett myöhäinen ajankohta klo 20-21.30 ei oo todellakaan miulle se paras mutt ei parane valittaa kun kerrankin saa hyvää treeniä viikottain.
Eka rata meni meillä, kerrankin, nollalla läpi! Olin ihan yllättynyt miten hyvässä vedossa päästiin menemään ja oma ajatus toimi tuonkin verran. Se kun tuppaa nykyään aina välillä hieman jumittamaan :). 5 hypyllä pääsin testaamaan niistosokkaria ja en todellakaan jäänyt katsomaan miten Kiia sen loppujen lopuksi teki. Pikkaisen mielessä vilahti ajatus siitä ett hyppäskö hypyn takaisin vai menikö ihan oppikirjan mukaan. Ja ihan oikein meni! Keinu oli tosi kökkö kun otin sivuetäisyyttä hieman taaksepäin ja näitä ei olla vielä niin paljoa harjoiteltu ett se tulisi Kiialta selkärangasta. Sai hieman tökkiä päähän asti ja loppujen lopuksi hyppäsi sitten rumasti kontaktilta suoraan sivulle. 12 hypyn otin vastakädellä 13-14 väliin persjättö. Kaikkein parasvaihtoehto olis ollut 11putken jälkeen persjättö ja sitten pituudelle takaaleikkaus. Mie en vaan osaa tehdä kunnolla takaaleikkausta Kiian kanssa ja se on meidän treenilistan kärkipäässä. Loppurata olikin vaan kivaa rallattelua eteenpäin.


Tokalla radalla ajatus sitten jo hieman karkasi unten maille kun ei meinannut millään löytää sellaista asennetta tekemiseen. Oma jalka kyllä kulki mutt asenne puuttui ja kunnon käskytys ja äänenkäyttö niissä kohdissa missä piti. No onneksi ääntä ei tarvinnut kuin yhdessä kohdassa, pussissa, joten armahdan hieman itseäni :) 2:lle taas niistosokkari, pituudelle vastakäännös, 7 päällejuoksu. 11 hypyn niisto ei ollut kauhean hyvä, Kiia pääs loikkaamaan aika loikan. Pussin jälkeen tuli tosi pitkä kaarros kun meni säätämiseksi kun en vaan saanut siinä kohtaa itsestäni ääntä. Ei oo todellakaan flunssaa mikä sen estäis mutt ei vaan tuu tuotettua sitä ääntä. Valssi pussin jälkeen oli kaikkein toimivin ratkaisu kun sillä sai parhaiten tyrkättyä putkeen. Hypyt 17-18-19 meni hieman plörinäksi kun oma valssi oli niin järkyttävän hidas ja toinen auttamattoman myöhässä ett karrokset valui ja sitten oma tekeminen loppui juuri 19 hypyn kohdalla ja Kiia ei lähtenyt takaakiertoon. Yritettiin kokeilla tuohon eri vaihtoehtoja mutt mikään takaaohjaus ei toiminut Kiian kanssa. Se ei vaan lähde eteenpäin! Pitää vaan yrittää liikkua paremmin ja nopeammin, sekä treenata Kiiankin kanssa takaaohjausta.



Tiistaina ja keskiviikko huilittiin agilitystä kun tiistaina Merri kävi Einin käsittelyssä, hieronnassa. Pikkaisen oli jumeja tullut kaularangan alueelle ja alaselkään. No en yhtään ihmettele kun jätkä riehuu tuon fleecenarun kanssa niin mahdottomasti, siis ihan tappomeininki menossa. Enää en edes viitsi ottaa sen kanssa taistelua kun se rieputus on ihan käsittämätöntä, sellainen ärripurri. Välillä on meinannut oma kyynerpääkin mennä siinä rytäkässä. Nyt vaan annan Merrin napata sen vauhdissa suuhunsa ja mennä mihin menekään sitä tappamaan. Jos vähänkin meet siihen puuttumaan niin ravistelu alkaa samantien.

Torstaiaamuna käytiin sitten "pikaisesti" hallilla, noin 1,5 tuntia vierähti kevyesti. Muska oli ensimmäisenä vuorossa. Sen kanssa tehtiin irtoamista etupalkalla. Sitä ei vaan voi vahvistaa liikaa, ainakaan Muskalle :). Mukaan otettiin hieman vaikeampaa elementtiä, suora putki mistä pieni takaakierto hyppysuoralle. Aluksi Muska meni oikein hienosti mutt sitten myöhemmin rupess ennakoimaan kaarrosta aikaisemmin ett kääntyi putkesta tosi tiukasti ja pyrki aina hypyn ohi. Pitää seuraavalla kerralla laittaa putki menemään kauemmaksi hypyn taakse niin pääsen ns. lähettämään sen takaakiertoon. Etupalkka lenkkimakkaralla toimii äärimmäisen hyvin Muskan kanssa. Lelua ei voi käyttää kauheesti kun siitä neiti kuumenee ja sitten keskittyminen häviää. Leikitään sillein säästeliäästi ja sopivissa väleissä. Muska on kyll innokas tekemään töitä mutt sille riittää 10min, max 15 min. Silloin vielä keskittyminen on mukana ja saadaan paljon onnistuneita suorituksia.

Kiian kanssa "harjoiteltiin" pujottelua etupalkalla. Kiiahan ei ole mikään mestari irtoamaan ja kyll nytkin näki miten vauhti hieman hidastui mutt kannustuksella mitä kiitettävästi eteenpäin. Samalla pystyttiin harjoittelemaan sivulle irtoamista ja hieman takaviistossa. Sitten harjoiteltiin keinua ja kontaktille menoa olin itse sitten missä vaan. Kaikkein vaikein tilanne on takaviisto. Kyllä kun makkaraa on kontaktilla niin kyllähän sitä sitten mennään päähän asti ja jäädään nätisti siihen. Tuota vaan pitää vahvistaa todella paljon, koska niitä kisoja tulee kuitenkin vastaan missä ei voi mennä sinne kontaktin luokse tai eteenpäin, esim. viime Hyvinkään kisoissa oli sellainen. Onneksi silloin oli puomi kyseessä eikä keinu. Takaaleikkausta treenattiin kans. Ne meni ihan jees, mutt ei se silti oo vielä kovinkaan sujuvaa. Pitää sitäkin treenata ihan sikana ja katsoa tarkkaan miten esteet sijoittelee ett pääsee itse kunnolla liikkumaan ja tekemään liikkeen oikein. Miulta unohtui ottaa mukaan takaaleikkaustreenin ratapiirros joten hypyt ei ollut parhaimmissa paikoissa. Mutt jatkossa harjoitellaan sitten optimaalisesti.

Merri pääs tekemään samaisen takaaleikkaustreenin ja sen kanssa se sujui paljon paremmin. Kepit oli kans meillä taas yhtenä aiheena. Yhtä kaarta käytin taas ihan vaan vahvistamaan sitä ekaa väliä. Muutenhan Merri tekee niin upeaa työtä. Vauhti on ihan superia ja mikä into pujottelussa. Sellainen iniä vaan kuulee kun on niin kivaa ja ihanaa :) Höpsö!


Illalla oli Merrin ryhmätreenit. Päätin kerrankin ottaa itseäni niskasta kiinni ja jätettiin auto kotiin. Pakattiin fleecenaru, namit ja kamera isoon vyölaukkuun ja eikun hölkön kölkön hallille. Tosi hyvä oli juosta; ei ahistanut mistään ja keli oli mitä parhain. Lämpötila nollassa, ei tuulta, ei sadetta. Oltiin hallilla ihan ajoissa ja käytiin siellä vielä kaverin kanssa pika kävelylenkki. Vaikka juostiin se reilu 40 min niin ei se ainakaan virtaa vienyt Merriltä ollenkaan. Iteltään kyll lähti kaikki ajatustoiminta ja tuli ekalla kerralla tehtyä niin surkeaa esitystä ett hävetti oikein. Tai voi oikeastaan sanoa ett ei oikeastaan tullut tehtyä oikein mitään. Ohjaaminen... ai mitä se on? Asenne... mikä se on? Siis oli kyll niin luokatonta menoa ett ei mitään rajaa. Voi sanoa ett ainoastaan 3 ekaa ja 4 vikaa estettä toimi hyvin! Pienen aikalisän jälkeen otettiin hieman itseään niskasta kiinni ja ruvettiin ihan vaatimaan... itseltä! Merrihän nyt toimi aivan loistavasti kun vaan vaatii itseään antamaan oikeita ohjeita selkeästi ja ytimekkäästi. Käytiin pari kohtaa ryhmän kanssa läpi ja iskostettiin ne päähän.
4 hypyn taakse valssilla vastaanottamaan mutt silti hyppy oli aivan mieletön. Pussille hieman huonossa kulmassa mutt onneksi Merri osasi sen suorittaa kiitettävästi. Kepit meni hienosti, kesti hyvin valssin sen jälkeen. Nappasin Merrin vasemman siivekkeen kautta ja lähetin takaaleikkauksella Aalle. Renkaan olisi voinut vain antaa mennä koska matka keinulle oli todella pitkä. Otin hieman liian tiukasti sen ja linja keinulle oli huono. Anteeksi Merri! Yritin persjättöä keinulle mutt Merri karkasi liian aikaisin keinulta pois ja hetken herra oli meikäläiseltä kadoksissa. Löysin sen kuitenkin ja sain laitettua putkeen. Puomille linjasin koska en tykkää vanhan puomin liukkaammasta puupinnasta. Sitten otin sivuetäisyyttä 13 hypylle asti ja sieltä oli helppo vastakädellä linjata hyppy oikein. Loput hypyt meni sitten tuosta noin vaan.

Kun saatiin omalta kohdalta treenit päätökseen, pakattiin taas meidän vyölaukku ja hölkön kölkön kohti kotia. Pikkaisen saatiin helpotusta kun saatiin lentokentän parkkikselta autokyyti kotia. Johan me kuitenkin sellainen 10 km varmaan juostiinkin + treenit. Tulipahan kerrankin hyvät lämmittelyt ja jäähyttelyt. Lopuksi vielä pikku videopätkä Merrin tyylikkäästä juoksemisesta, miun minihusky!