Aloitetetaan siis kertaaminen Merrin maanantain valmennuksesta...
Juha oli tällä kertaa estynyt pitämästä treenejä kun jo-kaikkialla-jylläävä flunssa oli iskenyt häneen. Pitää vielä koputtaa muuta kun se ei ole vielä miuhun iskenyt! No mutta onneksi tuuraaja saatiin katsomaan hieman meidän peräämme!
Nyt päästiin työstämään minun, ei niin mukavuusaluettani, eli persjättöjä. Alku sujui tosi näppärästi ja 3 putken putkijarru toimi hienosti ja Merri kaartoi upeasti 4 putkelle. Sieltä sain hyvin annettua merkin tiukalle kääntymiselle kädellä ja vain käden levitys riitti hakeutumaan 5 hypyn oikealle puolelle. 7-8 hypyille tein ensin saksalaisen sekä päällejuoksun, mutt se vaihdettiin sitten persjättö päällejuoksuksi. Jotenkin olen niin tottunut tuollaisissa kohdissa tekemään sen saksalaisen ett persjätön tekeminen hieman hidasti kulkua. Joutuihan siinä kääntämään kroppaa eri suuntaan kuin saksalaisessa ;). 9 hypyllä tehtiin vastakäännös eikä herra katsonutkaan mitään putkea vaan teki niin näppärää työtä ja kaahasi siitä sitten puomille. Jälleen hienoa kontakti työskentelyä vaikka hieman ennakoikin 11 takaakiertoa asettumalla kontaktilla vinoon. 11 takaakierrolla hiottiin muutamalla toistolla omaa persjättöä ett saatiin se ajoitettua paremmaksi, tai aikaisemmaksi. En oo edelleenkään tottunut tekemään persjättöjä niin terävästi kuin ne "pitäisi" mutta onneksi tähän mennessä harmaat ovat tajunneet mitä haetaan :D! 16 takaakiertoon kerkesin hienosti kun pystyin jättämään Merrin tekemään itsenäisesti 13 hypyn takaakiertoa. Aalla oli ihan hyvä kontakti, mutta haluaisin hieman sujuvamman ylösmenon. Nyt Merri, kuten Kiiakin, tahtoo hypätä liian ylös. Silloin vauhti töksähtää sekä on huomattavasti raskaampaa kropalle. Sekä alasmenon haluaisin pehmeämmäksi. JuoksuAata ruvetaan hiomaan. No mutt...
Meno tyssäsi kepeille kun oma liike tyssäsi ja yritin lähettää kepeille. Vaikka kroppani ei kääntynytkään keppien kulkusuuntaan niin silti Merri hakeutui kakkosväliin. Joudun nyt oikeasti tekemään ajatustyötä, sekä tietysti treenaamaan, sitä oikeaa lähestymistapaa kepeille. Miten paljon herra vaatii tilaa? Omakroppa jne! Jos otin oman liikkeeni kohti kakkoskeppiä niin Merri kyllä meni keppien oikealle puolelle mutta ei taipunut ekaan väliin kuin kunnon vedolla. Muutamalla toistolla saatiin ihan jees tulos!
Keppien jälkeen päällejuoksulla lähetys putkeen ja pakkovalssijaakotuksella sitten tiukempi käännös kohti pussia. Tästä seuraavasta kohdasta tuli jotenkin todella haastava meille. Vaikka tein putkijarrun niin silti herra tahtoi mennä todella pitkälle pussista. Ilmeisesti on vielä muistissa ne kaatumiset kun on yritetty kääntyä pussissa. Muurista tultiin muutaman kerran ohi sekä sieltä rallatettiin putkeen ohjauksen avauduttua. Muutama toisto palkkauksella saatiin herra tulemaan 22 pakkovalssiin. Lopussa ei ollutkaan mitään ihmeellistä. Merri oli loppusessiossa jotenkin hetkittäin ihan kuutamolla. Meidän ryhmän treenit valui yliajalle ja porukkaa tuli koko ajan sisälle. Merri ajoittain keskittyi ihmissakkiin ja unohti oikeasti seurata mitä minä teen, ja sehän näkyy heti pieninä virheinä. Omalla tavalla ihan hyvää häiriöharjoittelua!
*Valmennuksesta on videomateriaalia, mutta teknisten vaikeuksien takia en ole vielä saanut sitä käsiteltyä ja ladattua. Tulossa on*
Keskiviikkona Kiia pääsikin tosi toimiin ja Merri jätettiin riitelemään autoon. Loppuvuodeksi meillä on 8 kertaa Aino Mutkan oppeja tarjolla, joten niistä otetaan kaikki ilo irti. Päästiin siis Kiian kanssa Siuntion Koirakerhon kisaavien ryhmään, joten kiva päästä pitkästä aikaan Kiiankin kanssa ihan ryhmätreeneihin.Palaute ja ylimääräiset silmät ovat niin tärkeitä.
Radan alku oli otettu mm-kisoista maksien joltain radalta ja siihen oli muutama vaihtoehto. Päätin ekalla kerralla testailla millä tuulella neiti oli ja päätin ottaa vedätys-taktiikan. Eli heitto 2 takaakiertoon, päällejuoksu ja valssilla putkeen. Putkijarrua ett saatiin tulemaan 5 pakkovalssiin lyhyintä kautta. Piti oikeasti tehdä pakkovalssijaakotus mutta jotenkin se valui tavalliseksi ja sen takia 6 putkeen lähetys ei ollut niin sujuva kun neiti ihmetteli ett mitä seuraavaksi. Puomin kontakti oli mitä parhain... Sanoin pysäytyskäskyn ja sain tehdä persjätön siihen ja neiti nökötti kontaktilla kuin liimattu - joka kerta! Vasta saa-käskyllä lähti. 11 niistosokkaria aluksi hieman varmistelin kun en ollut ihan varma pitkän tauon jälkeen missä menee rajat. Kerkesin kuitenkin ihan jees 13 hypylle. Selvittiin kuitenkin koko radanpätkä nollalla läpi :)
Tokalla kerralla otettiin sekkari käyttöön kun haluttiin testailla mikä vaihtoehto on nopein. Tätä ollaan kanssa kaivattu niin kauan!!! Tehtiin alku 2 pakkovalssilla ja 3 päällejuoksu. Kiia oli todella sähäkkäällä tuulella eikä tekemisessä ollut minkäänlaista tarvetta vedätykselle. Loppujen lopuksi jo tuolle 4 esteelle saatiin 0,3 sek nopeampi aika pakkovalssi päällejuoksulla. Sitten kellotettiin 5-6 kun tein sen pakkovalssijaakotuksen normi pakkovalssin sijaan... Siitäkin saatiin aikaa pois, olikohan 0,15 sek! 7 hypylle pääsin tiukkaamaan kun sain lähetettyä putkeen paremmin. Koska neiti oli todella hienossa vireessä, jopa välillä hieman raivostuttavan hyvässä vireessä kun piti riekkua ja rääkkyä koko ajan, niin päästiin kunnolla testaamaan 11 niistosokkari. Nyt kun muistin vielä ottaa käyttöön Juhan neuvon siitä oikeasti tekniikasta; oma sijoittuminen riman kohdille ja se paino oikealle jalalle, niin voi vitsi ett pääsin hyvin aikaisin lähtemään liikkeelle.
Olin kyllä niin tyytyväinen meidän menoon ja onneksi alkaa nyt oma liikekin tulemaan sieltä esiin. Pitäis vielä ruoskia itsestä se alusta lähtien esiin ett treenit tehdään alusta asti, ekoilta metreiltä, hyvällä liikkeellä. Kyllä tämä tästä! Kiian kanssa tehtiin vielä itsenäisenä treeninä keppejä lähetyksellä ja sivuetäisyydellä. Kyllä se vaan osaa!!! Tauko tekemisestä sekä fyssari-kuntoutusjakso ovat tehneet tehtävänsä. Nyt mennään taas eikä meinata! `Hyvää lihashuoltoa ei vaan voi unohtaa! Muutenkin ollaan otettu parempi tatsi normiliikkumiseenkin. Lenkeillä käydään 3 kertaa päivässä ja mahdollisuuksien mukaan pyrin pitämään irti sekä muutaman kerran vkossa ollaan käyty vapaapäivinä aamulla juoksulenkillä. Itselle se sopii parhaiten vaikka Kiia yrittääkin edelleen hautautua peittojen alle nukkumaan ;)! Kyllä huomaa jo omassa tekemisessä miten juoksutreenit ovat parantaneet menoa kummasti. Viime keväänä oli kyllä niin kaameessa kunnossa ett treenitkin oli ihan tuskaa... Mutta kyllä tässä on vielä pitkä taival huippukuntoon ens kesäksi... Pakko edetä pikku hiljaa tai muuten tulee seinä vastaan ja sittenhän sitä vasta liemessä ollaankin. Se on niin monta kertaa nähty!
Suurin ja kaunein - Super Sininen
7 vee FI AVA FI AVA-H Amarantes Shaal Nur "Kiia"