torstai 28. helmikuuta 2013

Ei mennyt niin kuin suunnitteli!!!

Ei lähdetä Lempäälään kisaamaan kun viime hetken tuomarimuutos ei olisi ollut meidän kannalta kovinkaan suotuisa, tai en vaan tykkää toisen tuomarin radoista ollenkaan ja ei haluttu kaverin kanssa ottaa sitä riskiä.
No kotikisat ei todellakaan houkuttele mutt pitihän nyt sitä ilmoittautua kun halvalla pääsi. Oon yrittänyt suhtautua kotikisoihin jotenkin eri tavalla ja saada ihan eri fiilistä kuin yleensä. Kiian kanssa ollaan viimeeksi saatu nolla tulos 1½ vuotta sitten piirimestaruuskisoista, ja siitä on kauan. No jos vaikka nyt lauantaina... tai sitten kotikisojen kirous jatkuu!

Vkonlopulle oli siis suunniteltu molemmille harmaille kotikisoissa kaksi starttia ja sunnuntaille Merrille 3 starttia Kuopiossa. No joo ei... Merrin maha rupess taas viime viikolla hieman vaivaamaan ja ripaskalla käytiin vaikka kuinka monta kertaa. Aloitettiin heti Inupektin ja i/d-ruuan syöttäminen mutta ei mitään vaikutusta. Ulkona joutui poika käymään vähän turhan tiheeseen tahtiin ja väsymys iski. Tulin ite kotiin sunnuntai-iltana aloittamaan hiihtoloman ja heti maanantaiaamuna varasin pojalle ajan lääkäriin. Onneksi saatiin aika lähes heti joten helpotusta oli nopeasti tiedossa. Ei mitään ihmeellistä löytynyt, akuutti ripuli vain. Poika oli hieman kuivunut joten nesteytettiin 400ml, annettiin pahoinvointilääke ja kotiin sitten antibiootit sekä jatkettiin i/d-ruualla. Otin uuden satsin inupektiä ja miusta tämä erä on toiminut heti. Ihmettelinkin aikaisempaa paketin tabletteja ett miksi ne ei murene vaan ovat todella kovia. Tässä uudessa paketissa, kuin aikaisemmissakin, tabletit murenee todella helposti sormien välissä. Ilmeisesti edellisissä on ollut jotain vikaa. Merrin olo on koheni heti ja nyt ollaan nautittu ulkoilusta rauhallisessa tahdissa.

Ensimmäinen reaktio Merrin mahasta oli se ett ei kai taas. Mutt sitten kun oikeasti rupesin kelaamaan taaksepäin ett milloinkas Merrillä oikeasti olikaan viimeeksi maha sekaisin niin se oli noin 1½-vuotta sitten, eli ei nyt ihan vähään aikaan. Merri on muutenkin nyt ollut todella terve, ei ole ollut edes pissatulehduksiakaan varmaan 2 vuoteen. Ilmeisesti se on nuorten herrojen tauti, sama kuin Kiialla oli aina nuorena kerran vuodessa silmätulehdus mutt nykyään sillä ei ole niitä juuri koskaan. Onneksi ollaan selvitty todella vähällä kun välillä ympäriltä kuulee juttuja mikä heidän koiriaan vaivaa. Merrinkin kohdalla kun muistaa sen ett se ei ole mikään komposti vaan herra sietää tuttuja ja turvallisia tuotteita. Näin kestää masu kunnossa!

Herra ei ole siis tällä viikolla päässyt harrastamaan aksailua eikä hiihtämistä. Neidit ovat tehneet nämä hänen puolestaan. Kiian kanssa käytiin maanantaina pikaisesti hallilla pyörähtämässä sekä keskiviikkona aamutuimaan ottamassa ratatreenit Lilin ja Nomin kanssa. Piti kaivaa Mikkilän Sarin rata esiin jotta sai taas tuntumaa neidin ohjaamisesta. Hieman oli haastavaa kun pitää pitää hallussa mutt ei kuitenkaan liikaa ettei meno tyssää. Ekalla vedolla neiti hieman tahtoi bongailla kontakteja ja niiden kohdalla tuli aika kaarrokset. Alussa oli menossa Aalle ja myöhemmin meni sitten keinulle kun piti mennä putkesta putkeen. Onneksi toisella vedolla otettiin pikkaisen napakampi ote ja saatiin rata tehtyä puhtaana. Silti neiti oli alussa menossa Aalle, joten lopuksi harjoiteltiin vastakäännöksen käyttöä ansaesteitä ajatellen. Ne näytti toimivan kun vaan tekee sen oikein ajoitettuna. Se mitä kenraaliharjoituksista sanotaan niin se voidaan tällä kertaa jättää väliin kun on kyseessä Kiian kanssa kotikisat :). Merrin kanssa joudutaan perumaan molemmat vkonloput kisat karenssin sekä puolikuntoisuuden takia. Vaikka herran on jo aika hyvässä kunnossa niin silti masuvaivat vaikuttivat sen verran ett en päästäisi herraa rasittamaan itseään kisoihin.

Video Kiian kenraaliharjoituksista....
 
...sekä Muskan torstain ratatreenistä



Neidin kanssa harjoitellaan vaan ihan omaksi iloksi ja hieman ylimääräisen energian poistamiseksi. Muska toimii muuten ihan hyvin, tarttis vain toistoja toistoja ja toistoja. Tietysti edelleen keppien opettelu on kesken ja kontaktit todella vaiheessa. En tiiä selvitäänkö me koskaan kisaamaan asti kun näissä harmaissa on sen verran tekemistä ja ei tahdo aika riittää kolmeen koiraan. Jos joku muu haluasi ruveta ohjaamaan ja kouluttamaan Muskaa niin olisin todella onnellinen siitä. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan ulkopuolista ohjaajaa näköpiirissä mutt eihän sitä koskaan tiiä. Itse otan varmaan seuraavan aksailukoiran aikaisintaan kun Kiia jää eläkkeelle. Sitten on vielä Merri kisakoirana ja nuorta koiraa treenaa siinä ohessa.

Kelienkään suhteen ei mennyt ihan niin kuin suunnitteli kun alunperin tälle viikolle luvattiin niin aurinkoisia päiviä ja upeaa säätä niin kuinkas kävikään; pilvistä pilvistä pilvistä. Ihan muutamia tunteja on aurinko paistanut ja silloin heti ulos ja vähän äkkiä. Tänään selvittiin ensimmäistä kertaa kameran kanssa... pääosassa Muska kun toinen oli ainut kuka juoksenteli edellä muitten kytättäessä miun taskua herkkujen toivossa.











tiistai 19. helmikuuta 2013

Krapulainen ja treenaajat

Aloitetaan heti tuoreimmasta uutisesta; Muskan kanssa käytiin tänä aamuna Eläinklinikka Tikalla virallisissa kuvauksissa eli kuvattiin lonkat ja  kyynäreet + selkä (epävirallisesti) sekä tutkittiin polvet. Neiti taas osoitti draamakuningattaren elkeitä kun tökättiin rauhoitusaine takajalkaan - huutoa riitti kuin olis kaulaa katkaistu. Ilmeisesti se tuntui huomattavasti erilaiselta kuin rokotus kuin silloin hyvä ett huomaakaan. No ei kauaakaan kun kanttu vei ja tutkimuksiin. Polvet olivat priimaa eli nollat tuli. Sitten vaan röntgeniin ja muutama piinallinen hetki myöhemmin sai hengähtää hyvillä uutisilla. Lonkat ja kyynäreet ovat terveitä sekä selkä näytti hyvältä. Vaikka mikään ei viitannutkaan siihen ett ois mitään ongelmia niin nyt vasta pystyy oikeasti luottamaan siihen ett kaikki ok. Katsotaan sitten millaisen lausunnon kennelliitto pukkaa! Aat olisi tietysti kivat kuin on muillakin :)

No sitten huristeltiin kotiin ja laitettiin toinen toipumaan krapulastaan. Vaikka heräämispiikki saatiin niin nukkuminen on kovassa huudossa tänään. Onpahan kerrankin yks päivä milloin neiti on rauhallinen eikä raahaa ties minkänlaista lelua ympäri taloa tai muuten vaan bimboile. Tämä on harvinaista!

Lammastaljan lämmössä ja MissBiggin vieressä on hyvä nukkua!
 
Jotta neiti sai hyvin levättyä, lähdettiin harmaiden kanssa pariksi tunniksi pois kotoa, eli hallille :) Treenattiin, mitäs muutakaan kuin keppejä! Alla videot tältä päivältä sekä 1½ viikon takaa! Tänään treenattiin keppien hakemista kauempaa kun taas aikaisemmin eri kulmasta. Käytän edelleen ekassa välissä verkkoa jotta saadaan todella hyviä toistoja. Kyllä huomaa jo nyt ett tästä keppien jauhamisesta on ollut todella hyötyä. Merri hakee niitä ihan eri tavalla kuin ennen, jo pelkän kepit kuullessaan suunnistaa niille. Kiiallekin on tullut varmuutta kun on joutunut hakeutumaan kepeille itsenäisesti eikä aina viemällä. Sivuetäisyyskin on nykyään huomattavasti parempi. Vielä on kuitenkin paljon mitä pitää harjoitella ja joskushan se verkkokin sieltä alusta pitäis ottaa pois. Pelkään vaan sitä ett Merri rupee sitten aloittamaan tokasta välistä mutt treenataan treenataan.



Oma treenaaminen on jäänyt nyt hieman vähemmälle kun tulin heti OJ:n treenien jälkeen kipeeksi. Olin puoli viikkoa koulussa mutt sitten oli pakko tulla reiluksi vkonlopuksi kotiin toipumaan. Nyt oon suhkot jo toipunut mutt vieläkään ei olla ihan siinä samassa terässä kuin vielä vähän aikaa sitten. Huomaa heti kropassa kun ei oo päässyt salille eikä kuormittamaan kehoa kunnolla. Nyt onneksi sain opettajaltani hyväksyvän lausunnon aloittaa jälleen kuntoilu :) Eli jos vaikka selviäis loppuviikosta salille sekä juoksemaan. Tai sitten se siirtyy ens viikkoon työharjoittelu on ohi ja pääsen hiihtolomalle. Ja mikä parasta... päässään taas kisaamaan!!! Ens viikolla sitten treenataan muutakin kuin keppejä mutt vahvistetaan edelleen niitä. Pitää aloittaa Kiiankin kanssa ratatreenit jossain vaiheessa mutt hiotaan vielä muutaman kerran tekniikkaa sitä ennen. Ennen tulevia Lempäälän kisoja otetaan sitten rataa...

Päivitys 20.2.13
Käytiin ottamassa vauhtitreenit hallilla... Kyllä huomaa ett flunssa on tehnyt tehtävänsä kun heti rupee hapottamaan jaloissa pienet juoksupyrähdykset! Tähän on tultava parannus... No intervalliharjoitukset odottelee Vierumäellä :)


 

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Treeniä treeniä...

Ollaan jo selviydytty viime kisojen huimasta fiiliksestä ja sen siivittämänä ollaan innostuttu käymään hallilla treenaamassa... yllätys yllätys mitäs muutakaan kuin keppejä :).

Tässä parit videot kaikkien suorituksista...





 
Ollaan siis lisätty häiriötekijöitä keppien alkaan ja joskus jopa loppuun. Oon käyttänyt verkkoja edelleen putkien edessä, mutta kohta voin varmaan ottaa ne jo pois, sillä Merri ei ole nyt ollenkaan edes yrittänyt mennä niihin. Keppien aluissa oon kans käyttänyt yhtä verkkoa vaan ihan vahvistusmielessä ett malttais etsiä sen oikean aloituskohdan eikä vaan sinkois sinne jonnekin. Samalla oon pystynyt keskittymään omaan linjaani. Kiian kanssa ollaan kans vahvistettu keppien hakemista häiriöistä huolimatta. Kiian kanssa on välillä mielenkiintoista treenata kun "lähdössä" se tuijottaa vaan miun polvia kuin odottaakseen lupaa sieltä :) Hauska koira!  Jatkossa tullaan lisäämään vauhtia ja esteitä ennen keppejä jotta herrasväki osaisi myös hakea kepit kovassa vauhdissa ja ilman merkkaamista ja vain pelkästään sanallisella käskyllä. Muska treenailee ihan peruskepitystä 7-6 verkolla ja etupalkalla. Kohta aloitan vahvistamaan keppikulmia minkä jälkeen liikehäiriö. No neidin kanssa mennään edelleen niin hitaalla temmolla ett saa nähdä mitä tulevaisuudessa tulee käymään. Selvitäänköhän me koskaan kisakentille?
 
Lauantaina oli parin kuukauden tauon jälkeen jälleen OJ:n koulutus topteam leirin tiimoilta. Rata on Jenny Damnin käsialaa ja aiheena oli varmaan ohjaajan muistikapasiteetin sietokyvyn testaamista. Tai ainakin siltä se tuntui... Vaikka opiskelin radan tosi hyvin ja luulin muistaneeni niin heti kun otettiin koira radalle niin kuinkas kävikään. Kaikkein vaikeinta oli muistaa kun höylättiin paria hyppyä ja sitä samaa putkee toisensa perään. Onneksi vikalla kerralla muistin radan aivan oikein ja saatiin Merrin kanssa melkein nolla tulos koko 28 esteen radalla. Harmittavasti vain yksi rima putosi mutta annetaan sen verran armoa. Harmittavasti juuri sitä rataa ei saatu nauhalle kun kuvaajalle iski teknisiä ongelmia. Onneksi sentään harjoituspätkistä saatiin koottua jos jonkinlainen tekele... Joissain kohdissa kyllä näkee miten päässä senkun raksuttaa tyhjää kun ei meinaa muistaa yhtään mihin pitää olla menossa ja mitä tehdä :) No pikkuvikoja! Pikkuvikoja tietysti löytyy myös valuvat valssit ym ym.
 
 
 
Aksailu jää nyt hetkeksi aikaan hieman taka-alalle kun oon koululla jumissa varmaan seuraavat kolme viikkoa. Tuun ainoastaan käymään pariksi päiväksi kotiin mutt voi olla ett silloin ei aksailla vaan meikä huilii... Onneksi 9 vko on meillä hiihtoloma ja silloin päästään taas tekemään vaikka mitä kivaa, esim. kisaamaan Lempäälään! Hyvä ett maltan odottaa...
Onneksi koululla voi kohentaa omaa kuntoaan nyt sitten ihan urakalla. On nimittäin tultu käytyä aika säännöllisesti salilla hieman lihaksia harjoittamassa. Nyt pitäisi vaan saada itseään niskasta kiinni ja selvittävä niille aamulenkeille. Harmittavasti vaan tuo unirytmi on muuttunut hieman epäsuotuisaksi aamuja ajattelen. Ei auta muu kuin nyt pakottaa itsensä ajoissa nukkumaan... Kova on ainakin yritys! Oon kyllä huomannut miten hyvää saliharjoittelu on tehnyt omalla liikkeelle jopa näinkin lyhyessä ajassa. Meinaan jatkossa käydä kotonakin salilla niin pystyis käymään säännöllisemmin kuin nyt tahtoo vain painottua koulupäiville. Tämä kuu mennään vielä monipuolisella saliharjoittelulla ja lenkkeilyllä. Ens kuussa aletaan sitten harjoittelemaan kunnolla nopeaa liikkumista radalla, esim. valssit, saksalaiset nopeammiksi ja notkeimmiksi. Työsarkaa kyllä riittää niin itsessä kuin koirissakin. Onneksi äiti hoitaa sillä välillä tän koirien kuntopuolen niin pystyn keskittymään nyt vain itseeni.
Aksailurintamalla meillä odottaa keväällä vielä välistävedot, kontakti-putkierottelu sekä vielä keppien vahvistaminen. Onneksi ei käy aika pitkäksi :).