keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

3kk


Merri, Mertsi, Mer-Mer, Mersu-mies täytti tuossa lauantaina 3 kk :), iso jätkä! Korkeutta kehkeytynyt sellaiset 29 cm eli 10 cm tullut sen jälkeen kun tuli meille. Toiset 10 cm saa enää kasvaa niin ollaan tyytyväisiä. Se vasta nähdään joskus lähempänä vuotta missä mitoissa mennään.
Jätkässä kuitenkin virtaa riittää. Kiiakin makaa välillä kuin raato sängyssä niin yks vaan jaksaa jäyhätä luuta tai touhuta itsekseen jotain. Onneksi yöt sentään nukkuu oikein makoisasti. Nykyään Merri on innostunut aamupissin jälkeisistä löhöilytuokioista kun se pääsee miun ja Kiian kanssa koisimaan sänkyyn. Siis mitä luksusta! Tänäkin aamuna Kiia nukkui pää tyynyllä ja pitkipituutaan miun oikealla puolella ja Merri vasemmalla. On siinä nyt niin turvallista nukkua kun on henkivartijat molemmilla puolilla.
Lenkillä ollessa Merri tykkäisi mennä hihnan pituudella edellä mutt sitten pitää ruveta kukkoilemaan, aargh... Siis niin raivostuttavaa! Yrittää olla niin iso jätkä ja henkivartija ja ja... mitä lie. Siitä tulee kuitenkin nyt loppu! Kiia menee huomenna steriloitavaksi ja mummolaan sairaslomalle, niin sittenhän me ollaan Merrin kanssa ihan kahdestaan. Silloin tiputetaan jätkä maan pinnalle; kuka täällä määrää ja kuinka paljon. Porukassa jos ollaan ja tullaan viimoisena niin silloin ohitukset menee todella hienosti, ei mitään. Mutt auta armias joss menee ensimmäisenä niin sitten... häntä pystyyn kuin lipputanko ja puh puh... Ilmeisesti ei ollakaan sitten niin cool ku pitää itsestään pitää ääntä. Kiian sairasloman aikana saadaan sitten rauhassa keskittyä tähän meidän väliseen suhteeseen oikein kunnolla niin eiköhän me saada jätkäkin hyvin käyttäytyväksi.
Huhtikuun eka päivänä, kiirastorstaina, on Merrin toka rokotukset. Sen jälkeen päässään sitten osallistumaan koulutuksiin ja saadaan ihan virallisesti kulkea missä halutaan. Saa nähdä kui jätkän käy, kukkoillaanko vai apua. Toivotaan ett olis siltä väliltä, kultainen keskitie on yleensä aika hyvä valinta.


tiistai 9. maaliskuuta 2010

Mitäs kaikkea sitä nyt ollaankaan oikein tehty... Pitää ihan miettiä et muistaa :)

Lauantaina meille avautui Kiian kanssa mahdollisuus osallistua Timo Rannikon valmennukseen Kotkassa, joten mehän tartuttiin siihen kiinni heti. Ajattelin ett ois todella hienoa saada asiantuntevia vinkkejä miten pystytään sitten nopeesti pääsemään kisakuntoon Kiian steriloinnin jälkeen. Ja niitähän me saatiin... saatiin kyll paljon muutakin.
Rata oli Rannikolle tyypillisesti sellaista pyöritystä ett varmaan miljoona kertaa unohdin mihin suuntaan pitää oikein mennä. Päästiin varmaan 5 estettä eteenpäin ja sitten... ööö... mihin piti seuraavaksi mennä :) Onneksi kuitenkin toistojen kera päästiin jopa loppuun asti, ja esteet jopa oikeassa järjestyksessä.
Mitä meille jäi käteen kyseisestä iltapäivästä... mustelma polveen ja hellä takamus (heivasin nuri yhen esteen kohdalla), ja se mitä olen ihan alusta asti halunnut eli kuinka kropalla ohjataan ja sen merkitys. Onhan meille siitä kerrottu varmaan alkeiskurssista lähtien muttei koskaan kunnolla opetettu, saatikka siihen puututtu. Nyt oli niin hienoa huomata kuinka hyvin vauhdikas koirakin toimii kun ohjaaja osaa kropallaan kertoa mihin seuraavaksi mennään.

Vkonloppuna oli LAU:n järkkäämät agilitykisat. Käytiin Merrin kanssa haistelemassa fiiliksiä molempina päivinä ihan lyhyen ajan. Merri tarkkaili sylissä todella innokkaasti ja oli oikein keskittynyt mitä radalla tapahtuu. Samalla tietysti Merri tapasi paljon faneja, jotka halusivat rapsuttaa, paijata tai ottaa syliin. Hyvin tyynästi jätkä otti kaikki kehut vastaan. Kiia oli sunnuntaina sitä mieltä ett tää on hänen halli, mitä te muut täällä teette :) Jokaiseen haukahdukseen piti sanoa viimeinen sana.

Maanantai oli jälleen tapahtumarikas päivä; Kiia pääsi heti aamulenkillä leikkimään Lilon ja Kodan kanssa, sitten suunnattiin "aamupalalle" Kuuselaan, Kiian kanssa pikatreenit hallilla, Merrin ekat rokotukset, kauppareissuja, taas Kuuselaan, sitten vielä Imatralle hiihtämään. Kyllä nukutti, ainakin omistajaa...
- Kiian kanssa otettiin siis pikatreenit hallilla. Otettiin kerrankin sellaista pitkää suoraa kunnon vauhdilla. 3 hyppyä, kaareva putki ja 2 hyppyä. Kiia otti sellaiset spurtit ett oksat pois. Sain jopa kunnon rundin jälkeen ohjattua jopa vastakkaiseen putken päähän ilman mitään ongelmia, kiitos Rannikon ohjeet :) Sitten otettin vielä muutamat kerrat keppejä, ne meni ihan jees. Muutaman kerran oli ongelmia alussa kun lähti liian läheltä ja meni tokasta välistä sisään. Ei muutakuin vähän enemmin tilaa niin hyvin meni. Kerran vissiin varasti liian aikaisin pois, mutt uusiksi vaan.
- Merri kävi eläinlääkärillä ottamassa ekat rokotukset. Todella reipas poika! Sai hirveet hepulit kun avustaja lörpötteli sille :) Lääkäri tutki hampaat, tarkasti pallit (ovat tallella!) ja kuunteli sydämmen. Kaikki kunnossa, ei mitään huolta. Rokotuksenkin Merri otti niin hyvin vastaan ettei edes huomannut. Seuraavan kerran mennään sitten 1.4. Toivottavasti kaikki yhtä hyvin.

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Turistina Imatralla

Käytiinpä eilen Kiian kanssa Imatralla kokeilemassa kuinka sujuu epikset ihan uudessa paikassa uusilla esteillä. Epikset järjestettiin Taimi Tapion (?) kasvihuoneilla jossa hiekkapohja. Astuessani sisään ilmoittautumiseen, niin eka ajatus oli ett huh huh... Kyll meill on niin paljon parempi paikka nykyään treenata kuin näill. Siis se hiekan pölyn määrä ilmassa oli aivan mieletön vaikkei koirat olleet vielä päässeet vielä vauhtiin. Vaikkei meidänkään harjoitushalli oo mikään sellainen ett siell sais juosta toppi ja shortsit päällä muuta kuin kesällä niin ei sen alusta ainakaan enää pöllyä. Thank God!

No joo... itse asiaan! Möllirata oli tosi simppeli ja suoraviivainen, ja tosi vähän esteitä, olisko ollut 11 kpl. Kiia ootti nätisti lähtölupaa ja eka hyppy hienosti. Sitten tuhatjasataa puomille niin kuin aina. Keskellä puomia se tajus ett aakk täää on ihan eri puomi ja huterampi. Onneksi vain hieman hidasti vauhtia eikä jähmettynyt tai jotain muuta vastaavaa. Ilmeisesti sen verran kuitenkin herpaantui ett kontaktivirhe alastulossa. Jatkettiin matkaa putkeen, hyppy ja toiseen putkeen. Ilmeisesti siinä oli jotain kieroa, kieltäytyminen. No tokall käskyllä sitten mentiin kuin ennen vanhaan ettei mitään. Loppuratakin meni tosi hienosti. Lopputulos 10 virhepistettä mutt kuitenkin 3 sija. No päästiin pokkaa palkinto.

Kisailijoiden rata olikin sitten ihan oma juttunsa. Siihen tuomari oli tehnyt kyll sellaisia jippoja ett tuumas lopussa et tais tulla tehtyä vähän turhan vaikee rata, esim. medeist ei yksikään saanut tulosta! Eli ei siis myökään! Alku meni ihan hyvin. Alussa ihan uusi rengas, ei mitään ongelmaa. Puomi juostiin nyt läpi niin kuin siinä oltais aina juostu, putkeen ja sieltä okseri. Kepit ois ollut seuraavana. Kiia päätti kuitenkin ett tuomari oli jotenkin ihan väärässä paikassa A:n vieressä, sille piti käyä huutamassa eli 5 tuli kiellosta. Kiia kuitenkin aloitti sitten tokalla käskyllä kepit tosi hienosti mutt sitten se mitä pelkäsinkin ja mihin tullaan jatkossa todellakin puuttumaan, karkass taas toisest vikast välist. Siitä sitten toka 5. No kepit saatiin työllä ja tuskalla loppuun ja sitten tulikin sen hylyn paikka. Keppien jälkeen mentiin putkeen mikä meni puomin ali. Sen jälkeen kaks hyppyä mitkä oli ihan puomin ja seinän välissä eli piti ohjata koiraa puomi siinä välissä. Meill ei oo koskaan ollut sellaista tilannetta ett tullaan putkesta ja eka hyppy on noin puolessa välissä puomia ja toka sitten puomin lopussa. Kiia käskystä huolimatta juos ekan hypyn ohi ja hyppäs seuraavan. Loppurata meni sitten ihan ok. Vaikkei siitä palkintoa saatukaan niin tosi hyvä opetus. Aika kinkkisiä kohtia oli tehty joten ei muuta kuin harjoittelemaan :) Ollaan sitten kesän alussa priimakunnossa :)