torstai 5. tammikuuta 2012

Surullista luettavaa ruuasta...

Luin tänään Facebookin kautta tarinan nuoresta sheltistä minkä tappoi, kirjaimellisesti, teollinen koiranruoka. Tarina löytyy seuraavasta linkistä: http://millamaria.vuodatus.net/blog/3118961#7025822

Tämä on yksi surullinen tarina minkä takia olen todella miettinyt millaista ruokaa koirani syövät. Raakaruoka tulee varmasti olemaan aikuisilla koirillani aina se ykkösjuttu mutt kasvavan pennun kanssa on asia aivan toinen. Pennun kehittyessä raakaruuan kanssa joutuu olemaan todella tarkka että siitä saa kaikki tarvittavat aineet hyvään kehitykseen. Meidän koirat ovat syöneet pentuaikoina Royal Canin:n junnuruokaa noin 8 kk asti, ja se on onneksi toiminut oikein hyvin. Ja se mikä vielä niin meillä koirat ovat aina saaneet puolet nappulaa ja puolet raakaa, ihan alusta lähtien. Kun pentuna söivät 4 x päivässä, niin silloin joka toinen ateria oli nappula-ateria ja joka toinen oli sitten jauhista ja puuroa. Kolmen aterian kanssa on joutunut aina hieman säätämään. Nyt kun esim. Muskakin syö sen kaksi kertaa päivässä niin aamulla syödään nappulaa ja illalla jauhista-puuroa-kasvissosetta, välillä broikun siipi vaihtelun vuoksi. Kun neiti on pukannut ekat juoksunsa, ja kasvu näin loppunut, niin sitten hänkin siirtyy kokonaan raakaruokaan.

Kaikki on tietysti yksilöllistä ett mikä sopii kenellekin. En ole ainakaan vielä henkkohtaisesti törmännyt yhteenkään koiraan minkä elimistö ei kestäisi raakaruokaa. Yleensä kaikki oireet ovat hävinneet kun on jättänyt teollisuusruuan pois. Ainut mikä ongelma raakaruuan kanssa on niin ne vie aika paljon tilaa pakkasessa :) Onhan se tietysti hieman työläämpää valmistaa ateria kun ei riitä se ett heittää vaan kupillisen papuja kuppiin jostain säkistä ja se siitä. Näin talvisin meillä lämpiää uuni jokapäivä joten puuron valmistus käy todella kätevästi. Kasvissosekin valmistuu hetkessä kunnon vihannessilppurilla. Se pilkkoo kasvikset juuri oikeanlaiseksi mössöksi. Vaatiihan raakaruoka myös sitä ett muistaa ottaa ruuan pakastimesta ajoissa sulamaan.

Meillä nämä neidit ovat niin ahneita ett mitä vaan tyrkkää kuppiin niin se syödään ja kuppi nuollaan oikein puhtaaksi. Merri on hieman vaativampi ja haluaa vain parasta. Kerran ostin Kennelrehulta 5 kg satsin jauhista niin ei herra voinut sitä syödä. Erä oli jotenkin erilainen verrattuna edelliseen niin ei todellakaan herralle kelvannut. Puisteli vain päätään ja närkki puurot jauhiksen seasta. Herra sai sitten kaupasta ostettua Oscarin pötköjauhista kun neidit ahtoivat pussijauhiksen napaansa :) Kaikki muu kyllä kelpaa oikein hyvin! Ensi viikolla sitä sitten roudataankin taas selkävääränä sapuskaa pakkaseen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti