Monien kasvattajien ja koiranomistajien mielestä koiran tärkeimmät ominaisuudet ovat luonne ja terveys. Silti rodussamme käytetään paljon aikaa ja rahaa ulkomuodon arviointiin ja jalostamiseen sekä erilaisiin terveystutkimuksiin. Jalostuskoiriltamme vaaditaan silmä- ja lonkkatutkimukset, tavoittelemme menestystä näyttelyissä, mutta sen tärkeän, LUONTEEN, arviointi jää usein vain kasvattajan oman, joskus kovin puolueellisen, arvioinnin varaan.
MH-luonnekuvauksen tarkoituksena on kerätä aineistoa nuoren koiran käyttäytymisestä mahdollisimman standardoidussa ympäristössä. Testitilanne on jokaiselle koiralle täysin samanlainen. Tarkoin ennalta määritellyllä testimenettelyllä ja kahta valvojaa samanaikaisesti hyödyntämällä pyritään minimoimaan testin arvioinnin subjektiivinen vaikutus.
Koiranjalostuksen edistämiseen tähtäävässä MH-kuvaustestissä tarkastellaan koiran luonteenpiirteitä kuten esimerkiksi saalisviettiä, leikkisyyttä ja sosiaalisuutta. Tuloksia hyödynnetään luomalla luonneprofiileja yksilöistä, jalostuskoirien jälkeläisistä ja koko rodusta. Saadut tulokset ovat auttamassa meitä jalostamaan shelteistämme rotumääritelmän mukaisia miellyttäviä koti- ja harrastuskoiria.
MH-luonnekuvaus menetelmä on kehitelty Ruotsissa 1980-luvulla. 1997 testin sisältöä hieman muokattiin ja yläikäraja poistettiin. Tällöin testin nimi sai nykyisen asunsa, MH (Mentalbeskrivning Hund).
MH Suomessa
Ensimmäinen MH-luonnekuvaus järjestettiin toukokuussa 2008 Jämsässä. Tätä ennen piti tehdä paljon töitä kouluttamalla MH-luonnekuvaajia ja – toimihenkilöitä sekä hankkimalla asiaan kuuluvaa välineistöä. Suomen Kennelliiton valtuuston hyväksymät MH-luonnekuvauksen säännöt tulivat voimaan 1.1.2010 alkaen. Kaikki vuonna 2008–2009 Kennelliiton hyväksymien MH-kuvausten tulokset virallistettiin takautuvasti ja ovat nyt kaikkien nähtävillä myös KoiraNetissä. Suomen ensimmäinen MH-luonnekuvattu sheltti on oma shelttini Kiia (Amarantes Shaal Nur), testattu 1.8.2009.
MH-luonnekuvauksen kulusta
MH-luonnekuvaukseen saa osallistua yli 18 kk ikäiset puhdasrotuiset koirat. Kuvauksessa on 10 osiota, mitkä on jaettu vielä sisäisesti muutaman alaosioon. Kaikissa osioissa on tarkasti määritetyt ärsytystilanteet ja näiden jälkeen huolelliset palautumisjaksot. Yhden koiran luonnekuvaukseen menee aikaa noin 30–45 minuuttia. Osiot käydään läpi aina samassa järjestyksessä. Koiran tarkkailusta ja sääntöjen noudattamisesta huolehtivat koulutetut luonnekuvaajat (2 kpl). Kuvaajat merkitsevät arvostelulomakkeeseen välittömästi osion jälkeen, miten koira reagoi. Kokeen järjestelyistä ja suorittamisesta vastaa testinohjaaja, jolla on apunaan vähintään kaksi toimitsijaa. Testinohjaaja ohjaa ja kertoo koiranohjaajalle mitä tapahtuu seuraavaksi ja miten ohjaajan tulee toimia. Yleisöllä on mahdollisuus päästä seuraamaan tapahtumaa ja testinjohtaja ohjaa heidät aina ”katsomoalueelle”.
Ominaisuudet raportoidaan intensiteettiskaalalla 1-5, jossa 1 tarkoittaa matalinta reaktiota tai aktiviteettitasoa ja 5 korkeinta. Se, mikä arvo on paras tai toivotuin eri osiossa, riippuu rotujärjestön, kasvattajien tai omistajien tavoitteista ja päätöksistä. Ei ole yhtä oikeaa ja väärää tulosta. Arviointi katsotaan suoritetuksi, kun arviointi on voitu suorittaa loppuun asti ilman keskeytyksiä. Luonnekuvaus voidaan keskeyttää koiranohjaajan tai kuvaajan toimesta.
Kuvaustilanteessa koira on melko paljon irti hihnasta. Tämä sen takia, että koiralla on mahdollisuus paeta ahdistavaksi kokemaansa tilannetta ja toisaalta myös sen takia, ettei ohjaajan reaktiot välity koiraan.
Miksi osallistuin MH-luonnekuvaukseen?
Kiian kanssa olen harrastanut monipuolisesti kaikkea mahdollista aivan pennusta lähtien. Sen pentuaikoina olimme paljon tekemisissä palveluskoiraharrastajien kanssa ja pyörimme paljon samoissa harjoituksissa ja tilaisuuksissa. Siskoni harrasti snautsereidensa kanssa pk-jälkeä ja minä opetin Kiian siinä sivussa jäljelle ja esineruutua. Lapsuuden kodissani on ollut snautseri ja kaksi suursnautseria, joten palveluskoiralajit ja pk-maailma on minulle tuttu.
Kiian ollessa 18kk ikäinen, aloitimme agilityn harrastamisen seuramme alkeiskurssilla. Kiia ei ollut ihan kaikkein helpoin opetettava kun se otti aika paljon häiriötä uudesta paikasta, tuntemattomista ihmisistä ja paljon haukkuvista koirista. Näistä päästiin nopeasti yli ja ne ovat kaukainen muisto vain, mutta siitä lähti jo kipinä päästä joskus testaamaan Kiian luonnetta ihan virallisesti. Luonnetestit olivat minulle tuttuja ja olin nähnyt muutamia testejä suoritettavan, pääasiassa palveluskoirille. Mietin pitkään, että voinko viedä Kiiaa testiin missä uhka tulee välillä myös ihmiseltä kun Kiia hieman väistää tuntemattomia ihmisiä jos ei ole päässyt kunnolla ja rauhassa tutustumaan. On kyllä äärimmäisen utelias, mutta ei tykkää kun tullaan heti silittämään ja tunkemaan kättä nenän eteen.
Kiian MH-luonnekuvaus
Alkuvuodesta 2009 luin juttua MH-luonnekuvauksesta Palveluskoiraliiton lehdestä ja se herätti kiinnostukseni. Varsinkin kun puhuttiin nuoren koiran testaamisesta ja ehkä hieman pehmeämmällä tavalla verrattuna luonnetestiin. Siskoni oli kiinnostunut testaamaan omat snautserinsakin, joten se oli sitten siinä sovittu.
1.8.2009 lähdimme siskoni ja kolmen koiran kanssa ajelemaan Lappeenrannasta kohti Kuopion lähellä sijaitsevaa Maaninkaa. Matka taittui yllättävän ripeästi kun mietittiin kuumeisesti mitä tulevan pitää, ja osuvatko meidän omat arviot luonnekuvaajien kanssa yhteen. Pikkaisen myös jännitystä oli ilmassa. Ennen omaa testiäni katsoin siskoni ja hänen vanhemman snautserinsa testiä. Näin pystyin itse henkisesti valmistautumaan mitä tulevan pitää. Oli paljon selkeämpää nähdä kuin vain lukea monta eri kirjoitusta kuvauksen kulusta.
Hain Kiian hieman aikaisemmin jo jaloittelemaan ja haistelemaan ympäristöä. Itse testipaikalle sain tuoda vasta kun edellinen koira oli suorittanut kuvauksen loppuun ja arviointi oli annettu. Kiialta tarkistettiin ennen arvioinnin alkua mikrosiru ja katsottiin, että paperit ovat kunnossa. Tämän jälkeen kaikki oli valmiita arviointia varten.
1. Kontakti: Koiran tapa ottaa kontaktia vieraaseen ihmiseen ja vastata siihen. Tulimme ensimmäiselle testialueelle ja kiersimme yleisön kerran ympäri. Tämän jälkeen menimme Kiian kanssa tapaamaan testinohjaajaa. Testin ohjaaja yritti heti ottaa yhteyttä Kiiaan ennen kuin tervehti edes minua. Kiia oli hieman yllättynyt tilanteesta. Testinohjaaja testaili kuinka hyvin Kiia lähtisi hihnassa hänen mukaansa ja tämän jälkeen kuinka hyvin Kiia antaisi käsitellä itseään. Kaikki tämä tuli Kiian mittapuun mukaan aivan liian nopeasti kun ei ollut vielä kerinnyt tutustumaan edes koko ihmiseen.
2. Leikki: Koiran intensiteetti ja tapa leikkiä esineellä vieraan ihmisen kanssa. Vanhasta paloletkusta oli tehty reilun kokoinen patukka, jota ensin heilutin pari kertaa maassa Kiian nenän edessä ja heti sen jälkeen heittelimme patukkaa testinohjaajan kanssa muutaman kerran toisillemme. Viimeisellä kerralla testinohjaaja heitti patukan hieman sivummalle ja Kiia meni heti haistelemaan sitä. Kiia ei tarttunut siihen kiinni, haisteli vain läpi. En ollut yhtään yllättynyt tilanteesta, sillä Kiian lempileluja ovat tennispallo ja fleece-revitysnaru.
3. Saalistus: Koiran halu saalistaa ja tarttua poispäin liikkuvaan esineeseen. Kiia näki hyvin saaliin kun se lähti liikkeelle ja irti päästyään lähti sen perään. Itse sain ottaa vain yhden askeleen ja sen jälkeen jouduin seisomaan paikallani. Kiia reagoi tähän heti ja kääntyi pois saalista ja tuli luokseni. Kun kävimme yhdessä tarkastamassa millainen saalis oli, Kiia tiesi heti missä se oli ja veti hihna kireänä sen luokse. Pikainen nuuhkaisu ja se siitä.
4. Aktiviteettitaso: Koiran reaktiot tilanteessa, jossa odotettu aktiviteetti poistuu. Tässä osiossa minun piti seisoa mahdollisimman liikkumattomana paikoillani ja ilman minkäänlaista kontaktia koiraan 3 minuuttia. Kiia seisoi koko ajan vierelläni tai takanani aika rauhallisena. Muutaman kerran haukahti jotain ääntä. 5. Etäleikki: Koiran halu leikkiin sekä yhteistyöhön kauempana ohjaajasta. Pidemmän matkan päässä metsässä ihminen tanssi, lauleskeli ja heitti keppiä ilmaan yrittäen näin saada Kiian kiinnostumaan itsestään. Kun oli tehnyt itsensä näkyväksi, hän meni piiloon. Irti päästyään Kiia oli enemmin kiinnostunut yleisön joukossa olleista tutuista ihmisistä kuin jostain ventovieraasta, mikä vielä kaiken lisäksi meni piiloon. Kävimme tutustumassa hihnassa tähän kummajaiseen ja silloin Kiian kiinnostus taas heräsi, hihna kireänä leikkijän luokse. Kun tämä oli haisteltu, ei kiinnostusta.
6. Yllätys: Koiran reagointi ja toiminta yllättävässä pelottavassa tilanteessa. Tämä oli ns. haalaritesti. Kävelimme Kiian kanssa ja yhtäkkiä haalari nousee maasta suoraksi suoraan meidän edestä. Kiia säikähti ja ”pakeni” tulosuuntaan reilu 5 metriä ja jäi sinne haukkumaan. Itse pysähdyin niille sijoille ja katse kohti haalaria. Haalari siis jäi näkyviin. Ajan kuluessa siirryin aina lähemmäksi haalaria ja lopulta menin kyykkyyn aivan haalarin lahkeen viereen. Silloin Kiia uskaltautui haistelemaan sitä nopeasti. Tämän jälkeen poistuimme hetkeksi haalarin luota ja tulimme takaisin kävellen haalarin ympäri pienen lenkin. Tällä testattiin jäljelle jäänyt pelko ja kiinnostus. Kiia hieman väisti kun kävelimme ensimmäisen kerran ohi, mutta takaisin tullessamme oli selvästi kiinnostunut haalarista.
7. Ääniherkkyys: Koiran reagointi ja toiminta yllättävän äänen kuullessa. Tilanne oli hieman samanlainen kuin haalarin kanssa, mutta tällä kertaa ääni tuli koiran kohdalla sivulta. Ääni tuli vanhasta ja ruostuneesta rautapenkistä/-pöydästä minkä pinnalla vetäistiin nopeasti raudan palasta missä oli ketjuja. Kiia säikähti ääntä, mutta ei paennut kuin muutaman metrin ja jäi siihen ihmettelemään. Vaikka pysytteli koko ajan lähelläni niin Kiia ei ollut kovinkaan innostunut menemään katsomaan äänen lähdettä. Kun kyykistyin aivan laitteen viereen niin silloin Kiia tuli nuuhkaisemaan räminälaitetta.
8. Aaveet: Koiran tapa käsitellä hitaasti itseään lähestyviä hahmoja. Seisoimme Kiian kanssa paikallaan ja valkoisiin lakanoihin pukeutuneet aaveet lähestyivät todella hitaasti ja määrätietoisesti kohti meitä. Testinohjaaja kontrolloi ja ohjaili selkäni takana aaveiden liikettä. Kiia haukkui aaveille, mutta kesti koko ajan aivan vierelläni tai ihan takanani. Kun aaveet pysähtyivät tietyn matkan päästä meistä, minä lähestyin aaveet ja loppujen lopuksi menin toisen aaveen eteen juttelemaan. Kiia kierteli ja kaarteli meitä kuin kissa kuumaa puuroa. Loppujen lopuksi Kiia tuli kuitenkin haistelemaan aaveetta ja oli sangen tyytyväinen kun selvisi tilanteesta kunnialla.9. Leikki 2: Koiran intensiteetti ja tapa leikkiä esineellä vieraan ihmisen kanssa kuormituksen jälkeen. Tämä osio oli aivan samanlainen kuin ensimmäinen leikkikin. Kiia katsoi kiinnostuneesti patukan heittelyä ja kävi pikaisesti nuuhkaisemassa sitä heiton jälkeen. Tajusi pian, ettei lelu ollut todellakaan hänen juttu.
10. Ampuminen: Koiran reagointi ampumiseen. Kaksi laukasta ammuttiin kun leikin Kiian kanssa meidän omalla karvahäntälelulla. Ensimmäisen laukauksen jälkeen Kiia irrotti otteensa lelusta, mutta jatkoi heti taistelua uudestaan. Kolmannen ja neljännen laukauksen aikana minun piti seistä paikallani lelu piilossa ja Kiia seisoi vierelläni. Kiia ei reagoinut laukauksiin mitenkään. Näiden jälkeen saimme taas leikkiä ja arviointi päättyi siihen.
Olin pääsääntöisesti tyytyväinen testin kulkuun ja suuria yllätyksiä ei päässyt tulemaan. Meidän koko suorituksen aikana läheiseltä armeijan alueelta kuului aivan jatkuva pauke ja ammuskelu, mikä kuului hyvin selvästi testipaikalle. Kiia ei todellakaan pelkää laukauksia eikä pauketta, mutta epämääräinen jatkuva pauke saa sen hieman hermostumaan kun se ei pysty tiedostamaan mistä ääni tulee. Minusta tuntuu, että tämä pikkaisen vaikutti meidän suoritukseen, mutta ei mitenkään merkittävästi. Sain hyvän vahvistuksen siitä millainen Kiia on luonteeltaan tutun ja turvallisen ympäristön ulkopuolella.
Miten sitten perinteinen luonnetesti, tarvitaanko sitä?
MH-luonnekuvaus on luonnetestin tapaan kaikille roduille sopiva arviointimenetelmä. Erona on se, että MH on sopivampi nuorille koirille (alaikäraja 18kk) kuin luonnetesti (alaikäraja 24kk). MH:ssa jokainen koira saa täsmälleen samanlaisen testitilanteen, huolimatta siitä miten koira reagoi. Luonnetestissä taas ärsykkeen intensiteettiä vaihdellaan koiran reaktion mukaan. MH:ssa ei ole tuomareita vaan luonnekuvaajia, jotka kuvaavat arviointilomakkeeseen vain sen minkä näkevät. He eivät tee tulkintoja koiran reaktioista eivätkä ota kantaa millainen reaktio on hyvä ja millainen huono. MH-luonnekuvaus on joko hyväksytty tai keskeytetty. Minusta MH ja perinteinen luonnetesti täydentävät erinomaisesti toisiaan. Tätä kirjoittaessa varasin syksylle luonnetestipaikat Kiialle sekä toiselle sheltilleni Merrille. Odotan innolla millaisia tuloksia sieltä tulee!
Ajatuksia MH-luonnekuvauksesta
Kiia oli aika ihanteellinen iältään testiä ajatellen, 21 kk vanha. MH:n ideahan on testata nuoren koiran luonnetta ennen kuin se on oppinut liikaa tästä ihmisen maailmasta. Tämän takia on tärkeää, ettei opeta koiraa testiä varten. Eihän testi ole silloin todenmukainen jos koiraa on valmennettu osioita varten, eikä se silloin palvele ketään.
Suosittelen MH-luonnekuvausta kaikille shelttien kasvattajille ja omistajille. Toivon, että joskus pystyisimme todella hyödyntämään tätä menetelmää, jotta saisimme mahdollisimman paljon tietoa rodun ja jalostusyksilöiden luonteen tilasta. Aloittelevana kasvattajana tulen tulevaisuudessakin käyttämään shelttini MH:ssa sekä perinteisessä luonnetestissä. Toivon näin pystyväni poimimaan jyvät akanoista ja saamaan rotumääritelmän mukaisia, miellyttäviä seura- ja harrastuskoiria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti