Vihdoin ja viimein kunnon treeniä... Kiian mielestä ainakin. Lauantaina käytiin Kiian kanssa pitkästä aikaan treenaamassa Stiinan, Milanin ja Lilin kanssa. Ai että toinen oli onnellinen! Jos niikseen tulee niin niin oli ohjaajakin :)
Otettiin pieneksi muistutukseksi vähän kaikkea. Meill oli onneksi koko halli käytössä; jostain syystä vappupäivänä ei ollut kauheesti ruuhkaa :) Ykköskentällä laitettiin 4 hyppyä vierekkäin ja niitä vastapäästä 2 putkea. Tarkoitus oli että saadaan kunnon lähetykset putkille ja sitten takas tullessa slaalomia hypyillä. Kiialle rimat laitettiin ihan alas, varmaan 10cm maasta, ettei vaan joudu vielä ihan ponnistelemaan liian kovaa. Koskaan ei voi olla liian varovainen leikkauksen jälkeen. Kiia sukels putkeen todella hienosti, kovaa ja kaukaa. Persjätöllä sitten seuraavalle hypylle jne. Takas tullessa Kiia tajus mistä oli kyse ja hyppäs todella hienosti hypyt vaikka itse juoksin vain vieressä ja kädellä näytin mihin suuntaan pitää hypätä. Valevalssilla olis varmasti tajunnut paremmin, joten sitä pitää jatkossa kokeilla.
Tokakentällä oli joku vanha pohja miss oli todella hyvin jätetty suoraa linjaa harjoitusrenkaalla (meille se vaikeampi) ja putket päässä, pöytäkin oli jopa radalla. Kiiaa piti hieman ekaks muistuttaa mikäs tää rengas nyt olikaan ett hypätään se sitten oikeasta reiästä eikä mistään sivusta. Kun muistutuksen oli suoritettu niin sitten alkoi lyyti jälleen kirjoittamaan. Hyppy, rengas ja kaukaa lähetys putkeen. Putkesta oli tarkoitus tulla pöydälle, siitä vinohyppy ja Aa. No putkesta Kiia ampaisi suoraan Aalle kun se oli siinä niin sopivasti hollilla, ja kontaktihullu koira kun on. No ei muutakuin uudestaan. Tarttee sanoa jos oma sijoittuminen oli ollut toinen niin Kiia olis tullut suoraan pöydälle eikä rynnännyt Aalle, mutt se on sitä jälkiviisautta. Todella hienosti muuten toimi. Kummatkin kepit meni kuin vanhalla tekijällä. Meinaa tulla ihan luottavainen olo niiden suhteen!
Maanantaina oli sitten Kiian fyssarin vuoro, kauan sitäkin ollaan odoteltu. Kiia oli taas heti ovesta tulon jälkeen ett... Aarh mihin mutt nyt taas tuotiin... No ei muuta kuin köllölleen matolle ja koisihan siinä. Ihan hyvin Kiia sitten rauhoittuu kun päästään asiaan. Selästä löytyi pientä lihasjumiutta, Eini oli sitä mieltä ett varmasti johtui steriloinnista kun siinä kuitenkin koira varoo mahaansa niin se sitten vaikuttaa heti selkään. Muuten kaikki oli todella hyvin ja loisteliaasti joten saatiin lupa aloittaa treenaaminen. Jee!
Aluksi miull oli tarkoitus ett olisin ottanut Merrin mukaan tutustumaan mutt sillä puhkes harmillisesti loppuviikosta korvatulehdus niin en sen takia viitsinyt sitten ottaa mukaan. Sai jäädä kotiin äitin kanssa koisimaan.
Tiistaina päästiin taas Stiinan, Milanin ja Lilin kanssa treenaa agia. Huhhuh...! Stiina oli kekkaissut sellaisen radan edellisistä ryhmätreeneistä ett Kiian kanssa huomattiin muutamakin epäkohta mitä ruvetaan hiomaan ihan kympillä. Itse rata oli ihan jees mutt suurin kompastuskivi mikä oli niin puomi ja sen vieressä putki mikä piti suorittaa sieltä toisesta päästä eli putki pimeästä kulmasta. Kiia kun tykkää touhuilla siinä puomilla vaikka koko päivän niin oli sitten sitä mieltä ett sitä voisi sahata edestakaisin vaikka kuin kauan. Kun yritin jatkaa matkaa et lähetän sen putkeen niin Kiia pomppasi takaisin puomille ja meni sen toiseen päähän. Siis ei!
Kontaktitkin oli vähän mitä oli. Hohhoijaa! No loppuradasta oli pitkä suora putki ja hyppy. Nyt se suurin harjoiteltava asia: Eteenmeno!!!
On se kumma kun on pitkä suora ja vaikka namikippo suoran päässä niin kyllä sitä sitten mennää vaikka millaista haipakkaa suoraa eteenpäin kun käsketään. Mutta kun teet pari juttua toiseen suuntaan ja käännytkin sille pitkälle suoralle minkä päässä se namikippo odottaa niin se on jo unohdettu. Ai mihin mun pitää seuraavaksi mennä? Loppusuoria ruvetaan nyt tahkoomaan koska niillä saadaan karsittu turhia sekuntteja ihan varmasti. Ihan sama missä minä oon kunhan Kiia kerkeää maaliin hyvässä ajassa. Siihen pyritään!
Merri pääsi tänään elämänsä toista kertaa agihallille. Ai että toinen oli ihan intoa täynnä jo siitä hetkestä kun laitoin liivin päälle. Hallilla kun se näki esteet niin oikein nenää piti lipoa ja kovasti oltiin menossa joka suuntaan. Ei haitannut vaikka toisella kentällä haukkoi vieraat koirat. Otettiin ihan yksinkertaisesti eteenmenoa hyppysiivekkeiden välistä. Parhaimmillaan oli kaksi hyppyä välissä. Hienosti jätkä pinkoi menemään. Se olikin niin tuttua kun sitä ollaan otettu omalla pihalla.
Toiseksi Merri pääsi tekemään tuttavuutta putkeen, uudestaan. Ai että se oli niin ihana! Suoraa putkea juostiin niin innosta soikeena ja siitä vielä eteenmenoa hypyn kautta namikipolle. Kun se meni niin hienosti niin kokeiltiin mutkaputkea, Ei mitään ongelmaa! Todella hienosti meni! Putkea piti saha itsekseenkin :) Kyll tosta pikkujätkästäkin lähtee ihan tarpeeksi vauhtia ett sai ihan juosta kunnolla ett kerkee samaan tahtiin ja palkkaamaan. Huh hiki tuli! Eiköhän tässä kesän mittaan saada innostusta ja irtoamista lisää niin ei tarvi esteitä ihan niin nuolemalla juosta :) Sitä tässä harjoitellaan! Ja Kiian kanssa perjantaina uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti