Debyytit tokossa ja mätsärissä!

Tällä viikolla oli siis kaksi tapahtumaa ensikertalaisille. Keskiviikkona Milan osallistui elämänsä eka kerta ALO-tokokisaan Kouvolassa ja todella hienolla suorituksella. I-tulos ja eka sija! Huonoin pistepäärä oli 8½ ja parhaimpina pari 10. Tyylikästä suorittamista! Nyt sitten jännätään ens viikon AVO-kisaa Mikkelissä. Voi olla kyll ettei myö keritä Kiian kanssa sitä niin jännittämään kun pitää itse olla juuri samaisena päivänä samalla paikkakunnalla itse kisaamassa agissa, aaakkk!

Joo mutt se siitä näin lyhyesti. Helatorstaina oli sitten perinteeksi muodostunut KaaSun järjestämä hyväntekeväisyys MatchShow, joten ei muuta kuin koirat autoon ja Imatralle hurruuttelemaan. Kiialla oli puolustettavanaan viime vuoden BIS2, joten jännitettäväksi jäi kuis nyt käy. Tullaanko maitojunalla kotiin vai miten.
Ilmoitin Merrin pentuihin ja Kiian pieniin, pienen harkinnan jälkeen Sari sai vielä ylipuhuttua meidät parikilpailuun. Meillä oli hyvin aikaa ennen kehien alkua, joten hain Merrin autosta ja alettiin tutustumaan kisapaikkaan. Aluksi Merri oli puhinaa ja kommentointia jokasuuntaan, mutta se onneksi loppui todella nopeaan. Myöhemmin sitä oltiin jo niin säyseätä poikaa ettei välitetty paljon mistään.
Itse kehässä Merri ei aluksi ollut parhaimmillaan. Ei oltu kunnolla päästy harjoittelemaan joten aika kylmiltä mentiin. Merri seisoi todella nätisti miun edessä, kunnes tuomari HIIPI ja HIIPPAILI luoksemme. Oikein varovaisesti ja hitaasti ja hartaasti hän sitten toi kätensä Merrin haisteltavaksi. Merri oli sitä mieltä ett tuomarilla on varmasti jotain mielessä kun tuollein hiippailee, joten pakkia... Pöydällä sama meno jatkoi... tuomarin kohdalla. Edelleen hirveän varovaisesti tutki. Olis vaan itsekin ollut reipas niin olis Merrikin ollut. Nyt sitä oltiin pöydällä hieman vinossa asennossa mutt seisottiin kuitenkin paikallaan. Juoksuttaminen meni ja hieman pieleen kun kehä oli todella pieni ja jokapuolella oli joku. No ei siinä vielä mitään. En itse huomannut yhtä irrallista laattaa kehässä ja juostessani sen päälle, kolahdus sekoitti viimeistään Merrin juoksemisen. No tuloksena sininen nauha! Onneksi pentujen siniset kehässä Merri esitti todella hienoa seisomista ja juoksemista, oikein tyylikästä menoa. Tuloksena sinisten voitto, ja kasapäin palkintoja :)

Seuraavaksi oli sitten Kiian vuoro pienissä. En ollut yhtään kerinnyt sen kanssa harjoittelemaan vaan juoksujalkaa olin hakenut sen autosta ja Merrin kehän jälkeen suoraan Kiian kanssa kehään. Käyttäytyminen oli kyll sen mukaista. Nenä kiinni maassa juostiin ja yks luuli olevansa jossain tokokisoissa kun istumista tarjottiin ihan urakalla. Pöydällä oltiin sentään hieman paremmin kuin yleensä. Väistettiin muttei sentään lähdetty kapuamaan miun olkapään yli tai jotain muuta vastaavaa. Saatiin kuitenkin punainen nauha muttei sitten sijoituttu 4 joukkoon.


Ennen BIS-kehää vuorossa oli parikilpailu. Oon kerran aikaisemmin osallistunut parikilpailuun ja se oli vuonna tikku-ja-kivi, en varmaan paljoa valehtele jos sanon 17 vuotta sitten. Silloinkin miulla oli kaksi merleä narun päässä mutt ne oli vaan kokoa isommat eli collieta. Windy ja Pekkonen käyttäytyivät todella hienosti ja me saavutettiin omaksi suureksi yllätyksekseni voitto. Ai niitä aikoja!
No mutt kuitenkin tähän päivään. Kiia osasi taas käyttäytyä niin hienosti. Nenä kiinni maassa ja välillä se ahterikin. Ilmeisesti vanhemmiten (2,5 vuotiaana) maan vetovoima senkun vetää puoleensa entistä kovemmin. Onneksi oli hetkiä, tuomareiden "tutkiessa" ja juoksuttaessa milloin molemmat esiintyivät edukseen. Päästiin jopa pokkaamaan 3 palkinto :)

Se olikin sitten meidän viimeinen palkinto siltä päivältä. Merri esiintyi vielä BIS-kehässä parhaana sinisenä pentuna muttei sijoittunut. Olin kuitenkin ylpeä miten reipas poika Merri oli. Päivä oli pitkä, paljon vieraita ihmisiä ja koiria. Ja varsinkin kun loppupäivä oli todella kuuma, lähelle hellerajaa liikuttiin. Kehässä jaksoi vielä skarpata mutt sitten iski väsy. No poika oli todella kunnon levot ansainnut reippaasta käytöksestään.

Merri 5 kk: 35 cm