Karjalauma laitumella

Perjantaina puolen päivän jälkeen pakattiin Vectra täyteen kamoja, 3 ihmistä ja 4 koiraa ja suunnattiin keula kohti Mikkeliä päämääränä Väisälänsaari. Pienten viiveiden jälkeen löysimme rantaan missä meitä oli vastassa mökin omistaja. Hän vei meidän tavarat moottoriveneellä mökille kun me muut tultiin soutuveneellä perässä. Koirat oli ihan ihmeissään ett mitäs nyt... Rantaan onneksi selvittiin hyvin, onneksi soutumatkaakaan ei ollut kuin 300m niin hyvin jaksoi.
Ei muuta kuin tavarat mökkiin ja grilli ja sauna kuumaksi...

Sää oli mitä mainioin... Ei voida melkein vieläkään uskoa että se oli totta. Koko sen ajan mitä oltiin niin helleraja meni rikki, lauantaina varjossa 26 astetta :) Onneksi veden äärellä se ei tuntunut paahtavalta vaan todella makoisalta. Koiratkin jaksoivat hyvin.
Ensimmäinen yö meni hieman huonoilla yöunilla kun koirat olivat hieman levottomia kuunnellessaan luonnon ääniä. Onneksi seuraava päivä teki tehtävänsä ja seuraavana yönä vedettiinkin sen edestä sikeitä :)

Saari oli kooltaan 2 ha joten lenkkeily tapahtui saarta kiertäen. Ahh, ei hihnoja! Koirat painoivat menemään maastossa omaan tahtiinsa ja itse sai kävellä rauhallisin mielen kun ei tarvinnut miettiä ett nyt ne (=Milan ja Lili) karkaa. Lokit ja pikkulinnut piti jahdata vaikka ne olisikin lentäneet veden yllä + moottoriveneet jne. Onneksi lammaskoirat keskittyivät enemmin paimentamaan pässejä takaisin ihmisten ilmoille, hyvä Kiia ja Merri.

Saaressa kun oltiin niin vesi tietysti oli todella tärkeässä roolissa koirille. Se oli näkymätön aita, juomakuppi, leikkipaikka, viilennysallas, kuntoilualue ym. Harmillisesti se oli vielä sen verran viileää. + 10 astetta, ettei omistajat voineet sitä hyödyntää niin hyvin. Talviturkki tuli heitettyä mutta ei siellä ihan niin kauaan viitsinyt pulikoida. Merri oli ainut koirista mikä ei tällä kertaa uinut mutt eiköhän sekin korjaannu myöhemmin kesällä vesien lämmettyä.
Samalla meille selviss ett Lilin ja Milanin uimataidoissa on paljon parantamisen varaa, varsinkin Lilin. Raukka ei ihan tosissaan osaa uida. Yritti koko ajan saada takajalkoja pohjaan! Siis hei haloo. No kesälomalla mennään koirauimalaan missä opetetaan liivien kanssa Lili uimaan oikein.



Siis se soutuvene... Kyllä siinä oli sitä jotain... ainakin koirien mielestä. Sen kyytiin oli päästävä vaikka väkisin. Kuvassa kävimme Merrin ja Kiian kanssa huvikseen soutelemassa. Merri katsoi kiinnostuneena ympärilleen ja Kiia vahtasi airoja, niistähän voi lentää vesipisaroita.
Kun lähdettiin Stiinan kanssa kahdestaan soutelemaan ilman koiria kun mie halusin kokeilla millaista on soutaa niin ei mennyt aikaakaan kun Kiia hyppäs lauturilta ja perään. Ei auttanut muu kuin noukkia märkä koira veneeseen ja jatkettiin matkaa. Kiia oli erittäin tyytyväinen kun pääsi taas vahtaamaan airoja...


Vkonloppu sujui todella upeasti. Jäimme kaikki kaipaamaan saarta, oli todella upea paikka. Myöhemmin kesällä on päästävä uudelleen! Koirat saivat liikkua ja elellä kerrankin niinkuin huvittaa ja itse sai rentoutua. Kaikilla oli kivaa ja mukavaa, mutta kyllä omassa sängyssä vaan on niin kiva nukkua :)