Tunnelmia reilun 10 vuoden takaa

Tästä on nyt kuukauden verran aikaa kun kuuntelin uutisia aamiaista syödessäni. En normaalisti kuuntele niin tarkasti, mutta tällä kertaa pari sanaa tarttui heti kaiken muun hölinän seasta... "lentokone kadonnut" ja "Malaysian Airlines". Mitä mitä mitä? En olisi varmaankaan reagoinut ihan niin vahvasti jos ei olisi ollut kyseessä malaysian airlines!
Olihan se lentoyhtiö itselle tuttu ja paras tähän mennessä millä olen matkustanut. Heti tuli omat muistot mieleen kun lähdettiin Stiinan kanssa Malesia/Australia-reissulle. Pisimmät lennot lennettiin juuri Malaysian Airlinesilla. Vaikka kadonnut kone olikin pienempi kuin meidän kulkupeli niin ei voinut muuta kuin vaan jäädä miettimään monen muun ihmisen tavoin ett mitä on voinut käydä koneelle ja miksi!

Kuukauden verran olen seurannut uutisia ja samalla väkisinkin muistellut lämmöllä tuota reissua ja sitä aikaa muutenkin. Lukion jälkeen menin töihin Lindexille määräaikaissopimuksella. Heti kun pääsin tienesteihin niin sovimme Stiinan kanssa ett lähdetään aivan varmasti johonkin lomalle. Silloin jo alettiin puhua Australiasta. Kuitenkin kun katseltiin hintoja ja tehtiin pieniä laskelmia niin päätettiinkin hieman lykätä matkaa tuonnemmaksi kun en olisi kerinnyt säästämään niin paljon rahaa. Muistan vieläkin ne sanat kun puhuttiin asiasta: "Me mihinkään Australiaan lähdetä, me lähdetään Thaimaahan!". Ja niinhän me tehtiin. Siihen aikaan vielä katseltiin matkoja matkaoppaasta ja marssittiin matkatoimistoon varaamaan matkaa. Se oli jotenkin niin jännittävää kun kävin hoitamassa matka-asioita töihin mennessäni. Maaliskuun lopussa vietettiin pari vkoa Thaimaan Krabin Ao Nangissa ja silloin se matkakärpänen todellakin puraisi.

Kesällä siirryin töihin Haloselle ja tämä mahdollisti sitten tämän seuraavan matkan... eli reissu Australiaan. Stiina otti tällä kertaa ohjat käsiin kun pääsi työaikana surffailemaan netissä ja tutkimaan parhaimpia vaihtoehtoja. Pienen tutkiskelun kautta löydettiin Malaysia Airlinesin aivan passeli vaihtoehto eli Malaysia Stopover - paketti. Siinä pystyi yhdistämään sopivasti kaksi maata ja aivan mielettömän ihanan lentoyhtiön. Olin nimittäin saanut tarpeeksi lomalentojen sillipurkeista kun niissä oli niin törkeen ahdasta ja palvelu oli hidasta.  

Tätä ei kyllä voinut sanoa Malaysia Airlinesin lennoilla. Koneessa oli toiseksi isoimmat jalkatilat, vain tilavimmalla lentoyhtiöllä oli sentin verran tilavammat. Jokaisella matkustajalla oli oma tv-ruutu mistä saattoi katsella elokuvaa tai pelata Nintendoa :), ja tietysti musiikkikanavia oli jokaiseen makuun ja niitä oli reilusti. Ja mikä parasta niin kanavista oli laadittu soittolistat niin niistä pystyi katsomaan mitä lauluja soitettiin milläkin kanavalla.

Milloinkohan olisin viimeeksi pelannut noin paljon Super Mariota Nintendolla! Varmaan joskus ala-asteella! Kyllä oli peukolan päät hellät kun hakkasi näppäimiä monta tuntia putkeen. Kyllä noilla reilun 12 tunnin lennoilla kaikki aktiviteetti on tervetullutta. Musiikki tietysti raikasi korvissa kun istuttiin kuulokkeet päässä. Joskus herätettiin varmasti hilpeyttä tai ainakin kummastusta kun yhtäkkiä molemmat alkoi tamppaamaan jalkoja ja hytkymään muutenkin aivan ihmeellisesti. Syynä oli meidän jumppalaulu The Knack:n "My Sharona". Se vaan oli jotenkin sellainen biisi ettei sen aikana voinut istua nätisti ja paikoillaan. Saatiimpahan ainakin hyvä syy verrytellä jäseniä kaiken istumisen lomassa. Tehtiin me sitä muutenkin kun marssittiin koneen kahta käytävää villasukat jalassa säännöllisin väliajoin...

Rentouttavan lennon jälkeen oltiin perillä Kuala Lumpurissa mistä jatkettiin vielä toisella koneella Langkawille. Siellä rentouduttiin muutama päivä ennen kuin lennettiin Australiaan ja Sydneyyn. Lento oli yölento ja mikäs silloin parasta kun kuunnella jälleen hyvää musiikkia... Tällä lennolla oli eri musiikkikanavat. Jossain vaiheessa unen rajamailla havahduin aivan mielettömän ihanaan lauluun mitä en ollut koskaan aikaisemmin kuullut. Kyseessä oli Lonestar:n "Amazed". Jotenkin koko lento huipentui ja jäi niin elävästi mieleen juuri tuon laulun takia. No mikäs muukaan sopii yölennoille kun romanttiset ja voimakkaat laulut ;)! Tuo laulu seurasi sitten mukanani koti-Suomeen kun oli pakko saada Lonestarin levy heti kun palattiin kotiin. Stiina hommasikin heti uusimman levyn synttärilahjaksi. Vielä tänä päivänäkin tuo laulu on vaan niin hyvä ja tunteita herättävä. Kaikkein parasta on kun voi kääntää stereoiden äänet kaakkoon ja laulaa tunteella mukana. Ihan tuota ei pystynyt tekemään lentokoneessa ;).  

Australiassa oltiin sitten 3 vkoa ja reissattiin itä-rannikkoa; Sydney, Melbourne, Cairns ja Port Douglas. Tehtiin retkiä niin sisämaahan luontoon, rannikolle kuin kaupunki-käpystelyä, shoppailua, rahan törsäämistä, hyvää ruokaa, uusia elämyksiä sukeltaen valliriutalla, rentoutuen, nauttien, nauraen...

En oo koskaan ollut noin rentoutunut kuin mitä olin tuolla reissulla. Naurettiin puolessa välissä reissua ihan hervottomasti kun oltiin Melbournessa...Muistan tuonkin hetken kuin eilisen. Oltiin vaan niin rentoutuneita ja vapautuneita kun ei tarvinnut ajatella arkisia askareita. Jokainen ihminen ansaitsisi tuollaisen hetken!
Aussireissu on muutenkin ollut paras reissu minkä olen koskaan tehnyt. Yleensä kun on pitänyt lähteä kotiin niin ilmassa on ollut pientä haikeutta että loma on ohi ja paluu arkeen koittaa. En ole koskaan aikaisemmin enkä koskaan tuon reissun jälkeenkään itkenyt edellisenä iltana kun piti lähteä ausseista kohti Malesiaa. Oltiin juuri tulossa vikalta retkeltä kun ihan yhtäkkiä rupess vaan kyyneleet valumaan silmistä kun ajatteli etten enää tule näkemään noita maisemia (ainakaan pitkään aikaan) ja kaikki tämä ihanuus loppuu. Pääsimme kuskia jättämään meidät hotellin sijaan rannalle (Four Mile Beach) missä käveltiin illan viiletessä ja rauhoittelimme mieliämme. Mikäs sen hienompaa kuin halu päästä samaan paikkaan joskus myöhemmin uudestaan!

 
Meidän kulkupeli millä lensimme maanosien välit! Ausseista matkasimme jälleen Kuala Lumpuriin missä vietimme pari päivää shoppaillen ja leväten. Kyllä oli tekemistä ett saatiin kaikki tavarat mahtumaan matkalaukkuun ja kaikki koneeseeen ilman lisämaksuja... Harmittavasti kun aasiaan saa viedä vain sen 20 kg + 7 kg käsimatkatavaraa. Pikkaisen laukut nitisi liitoksistaan mutta kyllä ne kestivät.

12 tunnin lentomatka odotti jälleen, mutta tällä kertaa ilmassa ei ollut minkäänlaista jännitystä. Välilasku Amsterdamissa odotti mutta ei mitään sen ihmeellisempää...

Reissu oli kyllä niin parasta kun päästiin aivan kotikentältä matkaan ja päätettiin myöskin reissu samaiselle kentälle. Ei tarvinnut reissata Helsinkiin erikseen. Harmittavasti tänä päivänä se ei ole mahdollista kun meidän omalta kentältä ei lennetä kotimaan lentoja Helsinki-Vantaalle. Myöskään Malaysian Airlines ei lennä Suomesta käsin. No ei tietysti lentänyt silloinkaan vaan piti lähteä Amsterdamista!

Me tehtiin meidän reissumme jo yli 10 vuotta sitten, keväällä 2003... Huoh, miten aika on mennyt nopeasti! Silloin kummallakaan meistä ei ollut koiria eikä ollut puhettakaan agilitystä. Siihen aikaan sitä keskityttiin muotiin ja shoppailuun ;). Tässä ollaan jahkailtu vaikka mitä mutta silti olen joutunut myöntämään monesti miten paras työpaikkani oli silloin Lindexillä. Harmi kun en voinut jatkaa siellä. No silloin nuorena sitä oli muita suunnitelmia kuin esim. lukemaan kauppatieteitä...

Kauppatieteitä ei päästy lukemaan vaan pohdiskeltiin kovasti mitä haluan ja kokeilin kaikkea uutta. Tässä vuosien saatossa ollaan keritty opiskelemaan matkailua sekä olemaan työharjoittelussa ulkomailla. Oltu jälleen kaupan alalla töissä, aloitettu erilaiset opinnot sosiaali- ja terveysalalla sekä keskitytty koirien hyvinvointiin. Tämän kevään aikana olen myös joutunut miettimään mitä tekisin elääkseni. Vaikka koirat ja agility ovat suuressa osassa elämääni niin en usko että haluan elää 24/7 siinä maailmassa. Vaikka se on kivaa niin joskus on vaarana kyllästyminen ja sitä en halua. Haluan että itselläni säilyy halu harrastaa koirien kanssa. Tämän takia olen jälleen hakenut töitä muotialalta eli vaatekaupoista. Haluan jälleen sen fiiliksen takaisin kun nautin todella työstäni, mutta silti riittää energiaa nauttia harrastuksistakin vapaa-ajalla. Kerron myöhemmin kuinka tämä projekti etenee...