Koiratapahtumia vkonloppuna

Jos viikko sitten oltiin aivan hurmiossa niin nyt sitten palattiin jälleen maan pinnalle ja normaalimeininkiin. Eilen käytiin jäätymässä Parikkalan ryhmiksessä Merrin ja Muskan kanssa. Päivän parasta antia oli se että meidän kehä oli sisällä kun taas loput olivat ulkona. Ei muuta mutt vettä tuli aamusta ihan kiitettävästi. Ulkona ois ollut kumisaappailla ja sadevaatteilla käyttöä. Sisälläkin sai olla takki päällä ja hanskat käsissä. Kehä alkoi jo aamulla klo 9 mutt me oltiin perillä jo puol kasi. Oli ihan mukavasti aikaa käyttää koirat tarpeillaan ja sitten valmistautua kehään.
Laitoin Muskan häkkiin ja Merrin heitin kyljelleen häkin päälle. Siinä se sai köllötellä rauhassa kun putsasin hiekat tassuista ja harjasin karvat ojoon. Toinen olikin tosi relax, ei mitään höseltämistä eikä isottelua. Olin aika yllättynyt ett Merri oli niin rauhallinen, vähän kuin ennen vanhaan. Silloin kävi mielessä ett tästähän voisi tullakin vaikka jotain. Ja kattia kanssa... kun otin kaksi askelta lähemmäs kehää niin johan häntä oli kuin ulkona esitettävien pystykorvien. Annoin pikakomennuksella Hynnisen Maijalle Merrin esitettäväksi mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Häntä ei laskenut ollenkaan joten päätin esittää Merrin itse. Ei paljoon huvittanut kehää kiertää kun Merri oli ainut häntä sojossa. No siitähän rokotettiin sen tutun EH-veroisesti. Tuomarina meillä oli Jaana Hartus, ihan mukava nainen mutt häntä merkkas hänellekin muita vikoja enemmän. Mittakeppi heilui varmaan jokaisen kohdalla, Merrinkin. Kuulemma 40 cm meni just, eli ei ole jäbä kasvanut yhtään siitä 39,5cm. Se mistä Merri sai todella hienot kehut niin oli korvat :) Hän ihan ihmetteli miten ne on niin sievät ja pienet kun normaalisti merleillä on sellaiset dumbo-korvat.
Muskakin sai kehut korvistaan. Ne olikin sitten ainoa asia mikä ei ollut kesken kehityksen :) Eli Neiti Sievänen on vaan niin raakile edelleen. Ja se mikä oli viime viikosta muuttunut niin Muska oli kuin mikäkin sähikäinen. Ei mitään malttia, missään! Bongaili asioita ympärillään, ei malttanut seistä paikallaan, kulki nenä maassa, seilasi liikkeissä jne. Siitä ei sakotettu mutt ärsytti vaan itseä kun toinen osaa käyttäytyä nätistikin. Ilmeisesti juoksujen tärppi-päivät vaikuttivat vallattomaan mieleen. Tuloksena JUN EH4. Onneksi päästiin ajoissa kotimatkalle. Molempien arvostelut löytyvät koirien omilta sivuilta.

Matkan varrella käytiin Imatran Tokmannissa ostamassa meille uusi tasapainoilulauta. Pääasiassa itseäni varten kun pitäisi treenata polven alueen lihaksia kun tahtoo polvet välillä yliojentua. Samalla koiruudetkin voivat treenata sillä, Kiia lavan aluetta ja Muska takapäätä. Meillähän on ollut käytössä tasapainoilytyyny mutt se ei oikein toimi niin hyvin kuin mitä lauta. Kiia tiesi heti mitä laudan kanssa pitää tehdä mutt Muska oli hieman väsynyt ja ei heti jaksanut tasapainoilla sen kanssa. Tyytyi vain seisomaan lauta vinossa :)

Eilen fiilis oli jo hieman kuutamolla joten tän päivän agikisoista ei paljoon kannattanut odottaa mitään ihmeellistä. Merri oli vielä aamulla hieman pökissä Muskan juoksuista joten kisoihin lähdettiin ajatuksella saada herrasta hieman ylimääräisiä höyryjä pois. Tuomarina meillä oli Martti Salonen, joten ei ihan helppoja ratoja ollut tiedossa.

Eka ja toka rata menivät aivan miun piikkiin mutt hieman eri syistä. Ekalla radalla luulin ett Merri ois pudottanut 5 hypyn riman joten otin aika huonosti keppien aloituksen. Vaikka näytin kepit niin Merri vaan tuijotti miuta ja kaahasi kepeistä ohi. No siinä vaiheessa aattelin ett 10 kasassa vaikka todellisuudessa vain 5. Koska draivi ei ollut päällä niin ohjaus lysähti täysin. En valssannut keppien jälkeisen hypyn jälkeen vaan aattelin hieman testailla kuinka veto toimisi keinulle. Joo ei toiminut vaan Merri meni Aalle --> HYL. Mentiin sitten putken kautta loppusuoralle ja maaliin. Tokalla radalla olin ite niin kuutamolla. Aina olin kontaktiesteen väärällä puolella. Siis miten voi ihmisen pää toimia niin huonosti. Vaikka miten rataantutustumisessa höyläsi niin radalla sitten kaikki muuttui. No tarttee kyllä sanoa ett oli aika raivostuttavaa tutustua rataan kun oli A-hyppy-A-hyppy-keinu, ja kontaktit olivat vierekkäin. Hyvä ett mahtui edes kulkemaan kunnolla esteiden välissä, saatikka ett ois päässyt kunnolla fiilistelemään ohjauskuvioita. No meni miten meni... lopputulos oli HYL. Se meni kyll niin miun piikkiin, Merri toimi hienosti.
Hyppäri oli aivan tuskainen. Olin joka paikassa niin myöhässä ett oli aivan epäreilua Merriä kohtaan. Alussa tuli jo keppivirhe kun Merri ei taipunutkaan tokaan väliin, sitten hätiköin varmaan kolme kertaa yhen hypyn kanssa mistä tuli jo niin paljon kieltoja ett kiintiö tuli täyteen. No aivan sama! Loppurata meni sitten ihan jees, päästiin sen kaahaamaan loppuun asti.

Tänään oli kyllä niin huono fiilis, tai ei oikeastaan huono vaan ei ollut fiilistä kunnon tekemiseen ollenkaan. Ei mikään hyvä asenne lähteä radalle, ei ole oikein Merriä kohtaan. Tää asia pyritään korjaamaan tulevaisuudessa! Olisin vaan voinut istua radan varrella ja nauttia kauniista ja lämpimästä auringonpaisteesta. Sen verran upea päivä oli. Ja ei tietenkään seurassakaan ollut mitään vikaa, kiitokset Maijalle matkaseurasta ja onnittelut hänelle ja Lunalle ekasta nollasta kolmosissa :) Onneksi sentään Merri pääsi hieman haukkaamaan raitista ilmaa ja hengähtämään Muskan sulo-tuoksuista :)

Nyt meillä on hieman taukoa! Päästään ens viikolla jälleen treenaamaan ja vkonloppu on koira-vapaa. Silloin juhlitaan äitienpäivää ja kerätään voimia tuleviin koitoksiin. Helatorstaina ois Kotkassa kisat ja sinne mennään Kiian kanssa. Jos vaikka nyt onnistuisi Siimeksen radoilla! Tässä kuussa olisi muutaman näyttelyn ilmo-päiväkin. Tekis mieli ilmoittaa kaikkiin mutt miten saisin esittämisen jotenkin ulkoistettua. Harmi kun Seija asuu sen verran kaukana etten saa hänellekään Merriä vietyä. No ehkä me keksitään jokin ratkaisu.