Ensimmäisen vkon Merrikin oli aivan normaali, kuka nyt pikkusiskoaan jaksaisi liahakoida. Pientä haistelua ja miettimistä mutt ei mitään sen kummempaa. Tokalla vkolla tahti alkoi olla sitten jo hieman toista. Muska aloitti Merrin kiusaamisen heti kun meikäläisen silmä vältti. No tartteeko siinä sitten muuta! Merrihän innostui ett pikkusiskossahan on nyt jotain aivan uutta. Ennen se oli muuten vaan ärsyttävä pikkulikka mikä roikkui kauluksessa ja räyhäsi korvan juuressa. Nyt se oli selvästi muuttunut ja on alkanut käyttää vielä aivan huumaavaa parfyymiä. Meille muutti vappuna iso-harmaa-varpunen sisätiloihin.
Video on kuvattu Muskan ekan juoksun 10 vrk kohdalla ja seuraavana päivänä saivatkin seurustella vain aidan välistä. Laitettiin portti yhteen oviaukkoon ja pentuaitaus olohuoneen luokse. Merri kunnioitti sen verran hyvin aitaa ett kesti toisella puolella. Vain silloin kun jäivät keskenään kotiin niin silloin Muska oli yläkerrassa, yöt Muska nukkui isossa häkissä. Siinä sitä sitten muutaman päivän ajan kuunneltiin Merrin sirkutusta ja käytiin hihnalenkeillä kurissa ja järjestyksessä. Lauantaina oli näyttelyreissu Parikkalassa ja laina-autossa Merri matkusti apumiehen jalkatilassa ja Muska takapenkillä. Itse näyttelypaikalla Merri käyttäytyi ihmeen rauhallisesti. Sunnuntaina olikin sitten kisareissu Kotkaan ja Merri pääsi hieman tuulettamaan aivojaan raikkaaseen maalaisilmaan. Se näytti tekevän terää, sillä kun tultiin kotiin niin kiinnostus Muskaa kohtaan oli huomattavasti vähäisempi. Saivat olla sen illan jopa samassa tilassa valvovan silmän alla. Maanantaina oli taas nähtävissä lisää laimenevia tunteita, ei edes kiinnostanut kun Muska kävi pissillä pihalla. Silloin herrasväki sai olla ulkonakin keskenään kun oltiin raivaamassa metsurin jälkiä etupihalta. Välillä piti hieman vilkuilla mitä ne tekee mutt kun kaikki näytti olevan rauhallista niin ei hätiä mitiä. Tiistaina oltiin kuin ennen vanhaan. Merriä ei voinut vähempää kiinnostaa mitä Muska touhuilee.
Voi siis sanoa että päästiin tällä kertaa todella helpolla. Puolisen vkoa sirkutusta, erottelua ja hihnalenkkejä. Kummatkin nukkuivat yöt tosi hyvin, ja ruokakin maistui ainakin Muskalle. Muutaman päivän Merri nirsoili jauhis-ruokaansa, broikun siivet olis kyll kelvanneet. Odotetaan mitä puolen vuoden päästä on sitten luvassa. Onko Muska silloin huomattavasti kiinnostavampi kun on vanhempi ja on jo tokat juoksut kyseessä. Se minkä olen nyt huomannut Muskasta niin se on ainakin tällä hetkellä hiljaisempi kuin ennen juoksuja. Nyt se ihan oikeasti räkyttää vähemmin. Toivotaan ett se on pysyvä ilmiö :). Nyt jatketaan normaalia päivärytmiä ja odotellaan Muskan turkin tiputtamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti