Ja olihan se oikein mukava kesäpäivä, siis se virallinen ensimmäinen kesäpäivä, 1.6. Oli niin kivaa kun sai herätä omaan tahtiin ja rauhassa valmistautua lähtöön. Äiti ajoi menomatkan joten itse sai vain istuskella apumiehen puolella ja nauttia matkasta. Puolessa välissä tankkaustauko ruuan merkeissä ja koirien ulkoiluttamista. Perillä Pärnävaarassa oltiin hyvissä ajoin, joten ilmon jälkeen päästiin kunnolla kävelemään alueen pururatoja. Tähän mennessä kun oon tutustunut alueeseen kun se on lumen valtaama niin nyt pääsi oikeasti kulkemaan niitä reittejä ristiin rastiin.
Tuomarina toimi Minna Väyrynen. Ei todellakaan ollut tälläkään kertaa valittamista hänen radoistaan. Ne ovat aina olleet todella kivoja missä saa mennä eikä nysväillä. Ekalla radalla mietitytti keppien jälkeinen hyppy kun niin moni maksi koira pudotti riman. Moni teki siihen saksalaisen tai jopa päällejuoksun, mutta itse näin twistin kaikkein loogisimpana vaihtoehtona. Se ainakin on koiralle kaikkein paras kun oma vartalolinja näyttää koko ajan mihin koiran tulee laskeutua niin ei tule hätiköityä liikaa. En vieläkään osaa tehdä twistiä kauhean sulavasti ja vauhdikkaasti, mutta ajoi se ainakin sen verran asiaa että selvittiin nollatuloksella maaliin; -8,95 (2./18).
Toka rata oli edellinen vain toisinpäin... no muutama hyppy oli eri tavalla mutta ei niin pieniin asioihin takerruta. Oli tarkoitus testailla kontakteja ett saisinko kuinka hyvin pysähtymään ja pysymään kontaktilla. Muuten meni hyvin mutta en vain kummallakaan kontaktilla antanut pysähdyskäskyä joten empä voinut vaatia pysähtymistä. Rata oli loppua lukuunottamatta vauhdikas mutta puomin jälkeen jotenkin vauhti hieman hiipui. Oon kyllä todella tyytyväinen Kiian työskentelyyn ja siihen miten se kesti tokavikalla hypyllä takaaleikkauksen. Tuloksena 0-voitto; -6,50 (1./19). Eli toinen tupla heti perään!
Kolmannella radalla testailtiin sitten ihan tosissaan kaikkea; kepeillä häiriköintiä -> tuli tokavikasta välistä pois, kunnon pysäytykset Aalla ja luvalla vasta pois, sama myös keinulla missä itse tein kunnon kunniakierroksen ennenkuin annoin lähtöluvan, omaa sijoittumista kun Kiia tulee putkesta ja pitää heittää muurille -> olin liian lähellä muuria ja Kiia lähti liikkeeseen mukaan, pitää siis hakea putken suulta niin saa heitettyä omalla liikkeellä ennen käännöstä. Otin putken uudestaan joten radalta HYL, ja vikana vielä pussin jälkeen takaaleikkaus hypylle mikä onnistui.
Oon tyytyväinen Kiian menoon vaikka videolta näkyykin että vauhti on hidastunut muutaman vuoden takaisesta. Kerroinkin tuossa muutama postaus aikaisemmin että Kiia on ollut kropaltaan jumissa sekä sen vasen takajalka on hieman kääntynyt sisäänpäin. Oon ollut aivan hirveissä tunnontuskissa tän pari viikkoa kun en oo ollut yhtään varma mikä asian on voinut aiheuttaa. Tässä kohtaa voi kiittää sitä että Kiialla on kesäturkki mikä paljastaa kaiken mahdollisen. En olisi pehkon alta nähnyt mitään, ja en nähnytkään!
Tänään sitten päästiin vihdoin Einin käsittelyyn ja käytiin asiaa läpi huolella. Kiia ei ole koskaan ontunut takajalkoja, venyttelee kaikkia raajoja todella hyvin mutta eri tavalla kuin ennen. Ja sitten vielä se kova pahkura siinä vasemmassa jalassa kintereen ja varpaiden puolessa välissä. Kiiaa tutkittiin ja vatvottiin ja käsiteltiin. Neiti oli jumissa, osaksi sen takia kun kisat oli eilen eikä ollut vielä palautunut kunnolla niistä. Oikean puolen lavan alue sekä vasemman puolen reisi. Sieltä löytyi sellaiset kipupisteet ett oksat pois. Muuten Kiia oli todella hienosti ja antoi käsitellä mahtavasti. Kiia vastasi hoitoon jälleen kerran aivan uskomattoman hyvin. Se mikä siinä takajalassa on niin mahdollisesti joskus aikoja sitten reväyttänyt vasemman jalkansa jossain. Kipuilua esiintynyt jonkin verran minkä takia vaihtanut jalan asentoa kivun välttämiseksi. Tämä on sitten aiheuttanut väärän asennon ja "käyttämättä" jääneiden lihasten surkastumisen. Ja se pahkura ei arista millään tavoin joten Kiia on vaan lyönyt jalkansa johonkin ja kohtaan on kasvanut rustoa.
Nyt meillä on tämä koko loppuviikko lepoa. Ens maanantaina hieron Kiian itse; lavan alue ja reidet huolellisesti. Vasta joskus loppuvkosta esim. to otetaan vasta pienet tekniikkatreenit valmistautuen sm-kisoihin. Kisojen jälkeen Kiia jää kuntoutuslomalle, luvassa Einin käsittelyä, osteopatiaa, vesijuoksumattoa + muuta kotijumppaa tueksi. Näillä uskotaan ja toivotaan että Kiia saadaan jälleen aivan huippukuntoon ja Kiian agiura jatkuisi vielä parisen vuotta!
Nyt siis seuraavaksi kohti Tamperetta ja Sm-kisoja! Kolmatta kertaa peräjälkeen ollaan LAUn joukkueessa, tällä kertaa ankkureina :), ja kolmatta kertaa myös yksilöissä. Olin jo lyömässä hanskoja tiskiin, mutta eihän sitä luonne anna millään periksi. On ihan mahtava fiilis lähteä jälleen isoihin kisoihin ja on niin mukava päästä jälleen katsomaan tuttujun suorituksia. On mukana jopa ensikertalaisia ja voin vain kuvitella kuinka perhoset lentelevät heidän mahoissa. Muistan sen tunteen kyllä niin elävästi, mutta mikäs sen parempaa!
Tampereella nähdään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti