Lomaaa....

Näin se päättyi jälleen yksi aikakausi miunkin elämässä; keskiviikkona 15.12.2010 oli minun viimeinen työpäivä Eekoon palveluksessa. Reilu 3 vuotta siellä vierähti. Kyllä aika menee nopeasti. Saan oikein kiittää työajanjaksoa siitä että se mahdollisti minulle kummatkin karvanaamat. Kyllä siitä työstä jotakin hyötyä on, ainakin palkkapäivästä :) Nyt meillä on lomaa tuonne ens vuoden alkuun asti, jolloin aloitetaan aivan uusia elämä uudessa paikassa.
Alunperin luulin että me muutetaan Anjalankoskelle, Inkeroisiin mutta siihen tuli eilen totaalinen muutos. Sain sähköpostiin sekä kännykkään viestin ett miut onkin hyväksytty Savonlinnaan opiskelemaan fysioterapiaa 9. varasijalta. Meinasin aivan tippua penkiltä kun luin viestin. Tiesin että on mahdollista päästä varasijalta sisään mutt en aivan luottanut siihen ettei tule sitten liian isoa pettymystä. Nyt se on kuitenkin totta! Vuoden alusta lähtien pääsen toteuttamaan itseäni ja kouluttautumaan siihen mitä on halunnut pitkään. Ja ettei kenellekään jää epäselväksi niin aion valmistumisen jälkeen erikoistua eläinfysioterapiaan :) En mie mitään ihmisiä rupea työkseni hoitamaan vaan niitä mitä rakastan kaikkein eniten eli koiria :)! Ne ovat sen ansainneet!

Nyt kuitenkin vietetään lomaa..! Nautitaan tulevasta joulusta ja uudesta vuodesta ilman mitään kaupallista hössötystä. Ainut mitä joutuu ihan oikeasti tekemään, niin on kämpän etsiminen Savonlinnasta. Onneksi siellä näyttää olevan ihan mukavasti valinnan varaa ettei tarvi mihinkään luukkuun muuttaa. Viikonlopun ajan otan tietoja ylös ja sitten maanantaina puhelimen ääreen. Pitäähän meidän kiva koti löytää!
Eilen otettiin jo ensimakua mitä tämä loma tuo tullessaan. Kiia pääsi hiihtämään pitkästä aikaan. Viime vuoden tavoin Pappilanniemessä saa käydä koirien kanssa hiihtämässä ti ja to klo 19 eteenpäin. Vaikka latu on aika lyhyt, mäkinen ja tosi mutkainen niin kyllä se paremman puutteessa menee. Koirien meno on sen arvoista. Kiia pääsi juoksemaan Lilin kanssa rintarinnan äitin tullessa narun päässä. Itse jäin tällä kertaa ladulta pois kun pidin seuraa Merrille ja yritin hehkuttaa sitä. Merri kyllä taisi saada aika hyvän kuvan siitä mistä asiassa on oikein kyse. Hirveä hinku olisi ollut muiden mukaan. Nyt meidän pitää vaan löytää sille husky-valjaat niin pääsee poikakin opettelemaan vetohiihdon saloja. Kunhan vaan päästään pikaisesti jäälle hiihtämään niin ai että sitä nautintoa :)

Nyt kun meillä on tätä lomaa niin toivotaan ettei pakkaset vaan pauku ihan niin kovasti kuin viime vuonna. Meillä olisi tarkoitus käydä treenaamassa aksailua aika ahkerasti jotta saadaan jotain ihan oikeasti aikaiseksikin. Merrille kunnon kontakti- ja keppitreenejä ja Kiialle tehostetut kontaktitreenit ja erilaisia ohjauskuvioita. Pitäisi melkein varata jo reilusti aikoja varauskalenteriin niin sitten tulisi mentyäkin. Jotenkin vaan puistattaa ajatus kylmästä hallista, hrrrr. Onneksi sentään siellä ei tuule! Saa nähdä millaisissa oloissa me treenataan koko kevätkausi kun muutetaan Savonlinnaan. En oo yhtään vielä katsonut mikä meininki siellä oikein on. Kuulemma siellä kuitenkin harrastetaan agia. Se mikä taso sitten on niin se jää sitten nähtäväksi. Nyt kuitenkin treenataan vielä meidän tutussa hallissa kun vielä voidaan.