Paluu ykkösiin

Starttasin eilen pitkästä aikaan agilityn ykkösluokassa. Partnerina ei tietysti ollut Kiia, eikä vielä Merrikään vaan Lili. Olin heikkona hetkenä luvannut ett voin ohjata Liliä muutaman startin verran tän vuoden puolella kun Stiinalla ei ole tän vuoden lisenssiä. Koska Kiian kanssa noustiin kolmosiin niin sen kanssa ei tarvinnut kisata meidän omissa LAU:n kisoissa niin jäi sitten paljon enemmin aikaa Lilin kanssa. Päätin pitkän pohdinnan jälkeen ett startataan kahdella radalla, agilla ja hyppiksellä. Vierastin ajatusta kolmesta radasta, koska minulla oli iltapäivävuoro talkoissa, mutt näin jälkikäteen ajatellen olisi mennyt ihan kevyesti se kolmaskin rata. Kun vauhtiin pääsee niin ei millään halua lopettaa :)

Eka rata. Tuomarina Sami Topra



Jälkikäteen jäi aivan sairaasti häiritsemään tuo Aan jälkeinen liian tiukka valssi mikä oli syynä Lilin kieltoon. Kun pässi ohjaaja ei osaa niin ei se sitten osaa. Onneksi tiedostin ongelman niin seuraavalla kerralla osataan sitten paremmin :) Keinulla tietysti hieman epäröintiä. Keinu oli todella jäykkä ja se narisi todella pahasti. Koska Lilillä keinu on ollut hieman epävarma niin päätin hieman avittaa painamalla sen nopeammin alas jottei tarvi kuunnella narinaa puolta päivää. Todella hienosti Lili kuitenkin meni koko loppuradan, edes loivasti seinään päin menevät kepitkään eivät tuottaneet ongelmaa. Hyvä Lili, upeaa.

Toka rata, hyppis. Tuomarina Allan Mattson



Hyppiksellä päästiin sitten jo juoksemaan hieman paremmin. Tällä kertaa olisi tarvinnut hieman tiukempaa linjaa mikä ekalla radalla oli liikaa. Hyppy nro 9 olisi pitänyt tehdä puolivalssi mutt ei todellakaan tullut mieleenkään kun vasta jälkikäteen. Lilillä on ollut paha tapa välillä tulla esteistä ohi juuri tuollaisissa tilanteissa mutt enhän minä sitä tullut ajatelleeksi. No nytpähän tiedän :) Hypyt oli kyllä äärimmäisen ilmavia ja mahtavia loikkia. Eteenpäin mentiin niin ett huh huh. Upea koira tuo Lili.

Stiinalle kerroin ett koira on todella valmis heti ens vuonna. Keinu vaan pikaisesti kuntoon niin sitten tahkotaan tuloksia. Maksi-koiraa ohjaamalla oppii kyllä agilityssä eniten. Jos sais Lilin kanssa mennä ratoja enemminkin niin varmasti oma ohjaus paranisi Kiian ja Merrinkin kanssa kummasti. Nyt ei auta muu kuin seurata tarkasti vieressä ja välillä käydä ryöstämässä Lilin treenikaveriksi. Kiitos Lilillä, oli superhieno ja mukava päivä!