Yhteenveto vuodesta 2011

Vuosi 2011 vetelee jo viimeisiä päiviä ja on aika tehdä jonkinlaista yhteenvetoa kuluneesta vuodesta. Jos aloitetaan vaikka tulosten tarkastelusta Kiian osalta.

Mehän noustiin kolmos-luokkaan vuoden 2010 lopussa ja ekat kolmosen kisat startattiin helmikuussa Hyvinkäällä Huittisten pariskunnan radoilla. Ensimmäisenä saatiin kommenttia ettemme ainakaan heti helpoimmista tuomareista aloittanut :). Vaikka taitoa ei ollut niin tahtoa oli sitten senkin edestä. Lähdettiin raakileina kisaamaan. Eihän tuosta debyyttikisasta nyt oikein mitään tullut, kaikista kolmesta startista tuli HYL. Kaikilla radoilla kosahti A-putki erotteluun. Ei oltu todellakaan sitä aikaisemmin pahemmin treenattu ja sen kyllä huomasi. Onneksi radoilla oli ihan kivoja pätkiä mitkä loi toivoa tulevaan.
Olin lähtenyt tähän vuoteen sellaisella asenteella ett nyt harjoitellaan kolmosissa kisaamista ja tahkotaan sitten paremmin vasta seuraavana vuonna. Nyt olisi sitten harjoittelut harjoiteltu ja ens vuonna pitäis saada jotain aikaiseksikin :) Vuoteen meillä on mahtunut todella paljon startteja, osa hyviä ja osa todella huonoja. On jopa itku silmässä tultu radalta pois kun ei oo kulkenut sitten mitenkään. Pakka on levinnyt ihan totaalisesti kun oma fysiikka ei ole kestänyt vallitsevia olosuhteita, esim. helvetimmoista hellettä. Vaikka tuloksilla emme voi hurrata, emmekä todellakaan ole missään huippujen joukossa niin oon kyllä huomannut miten pienestä on ollut kiinni meidän tulokset, varsinkin tämän syksyn aikana. Kiia on niin herkkä ohjaukselle ett se ei anna armoa ollenkaan töppäyksiin. Vuoden vikoissa kisoissa Kotkassa yksikin sana väärin kriittisellä esteellä vei mahdollisuudet ja tyhmä olettamukseni. Jos nyt vuoden aikana keräämäni tietoa olisi prosessoitu tuolla pääkopassa ja ens vuonna uuden kouluttajan kanssa saatais meihin sellaista menoa ett oksat pois.

Karkea yhteenveto Kiian kisoista vuonna 2011

Startteja: 42

0-tuloksia: 4 (9,5%)

5-tuloksia: 7 (16,6%)

10-tuloksia: 3 (7,1%)

HYL: 28 (66,6%)

Merrin kanssa aloitettiin kisaaminen epävirallisesti jo Agirodussa, möllijoukkueessa. Helle oli aivan hirmuinen mutta se ei jätkän menoa haitannut. Kun päästiin alusta hieman pidemmälle niin sitten meno oli hieman sujuvampaa. Alku oli aika katastrofaalinen kun meidän piti tehdä lentävä lähtö pitkälle suoralle, auts! Kyllä virhepisteitä sateli kun ei saanut jatkaa matkaa kun vasta sen jälkeen kun oli "kiellon" jälkeen kokeillut kolme kertaa. Merrillä oli enemmin intoa kuin taitoa niin se hieman kostautui meidän menossa.

Ekat viralliset kisat "kisattiin" syyskuun alussa Ruokolahdella. Ne kisat meni kisaamis mielessä aivan penkin alle kun ei saanut HYL-tuloksen jälkeen enää jatkaa radalla!!! Oli kyllä niin ennenkuulumatonta!!! Meni hieman maku ja kyllä tuomari (Jan Vesalehto) sai asiasta hieman palautettakin. Meidän kisaamista hieman haittasi se kun lämppäri esteillä Merri tuli aina ekan riman ali. Sitä sitten piti ruveta varmistelemaan ja jatko kärsi. Onneksi sitten kotikisoissa saatiin tilaisuus näyttää mistä meidät on tehty; tripla 0-voitto! Merrin kanssa kisaaminen on siitä lähtien ollut aivan taivaallista. Se menee kun käsketään eikä meinaa! Merrin ohjaaminen eroaa Kiian ohjaamisesta hieman joten monta kertaa kokeilin radalla ett mikä asia toimii ja mikä ei. Tuli muutama startti uhrattua näihin toimiiko-vai-ei juttuihin mutt niissä sain todella arvokasta tietoa mitä olen käyttänyt jatkossa onnistuneesti.

Yhteenveto Merrin kisoista vuonna 2011  

Startteja: 17

0-tuloksia: 5 (29,4%)

5-tuloksia: 3 (17,6%)

HYL: 9 (52,9%)

Jotenkin harmittaa kun noissa tilastoissa näkyy se Ruokolahden katastrofi. Itse en pidä sitä minään kisana kun hyvä ett saatiin suorittaa 4 estettä/starttia ja sen jälkeen pois. No ei voi minkään! Merrin kanssa kisataan tammikuussa 2012 aktiivisesti sillä mielellä ett noustaan kolmosiin. Sitten ei tarvitse enää miettiä kakkosten kisoja ja kisaamista kahtena eri päivänä.

Merrin kanssa käytiin vuoden aikana vain 4 näyttelyä. Se on aika vähän verrattuna mitä edellisenä vuonna käytiin :). Tämä vähäinen määrä johtui Merrin häntä-ongelmasta. Heti vuoden alusta Merrista kasvoi äijä minkä piti kukkoilla ja pörhistellä kaikille uroksille mitkä vaan sattui tulemaan lähelle. Merri ei kuitenkaan ole mikään rähisiä ja tappelupukari, pohjimmiltaan kuitenkin kunnon mammanpoika. Tämä kuitenkin näkyi kehässä kun häntä nousi pystyyn kuin lipputanko, ja pahimmillaan jopa kippuraksi selän päälle. Ja tämähän näkyi heti arvostelussa vaikka muuten oltais oltu täydellisiä. Neljästä näyttelystä tuli 1xH, 2xEH ja 1xERI SA. Ja heti kun häntä pysyi selkälinjan alapuolella niin tuli ERI. Vuoden vikassa näyttelyssä messarissa HEW-11 Merri ei enää uhoillut kenellekään vaan piti häntää pystyssä vain pelkästä ilosta. Sen mielestä oli kivaa ja oli koko ajan sitä mieltä ett mitäs nyt! Jatkossa kokeillaan sitä ett siskoni vie Merrin kehässä niin jos sitten jätkä saisi sellaisia arvosteluja kuin mitä kuuluisikin ilman häntäongelmaa.

Koirat ovat olleet koko vuoden terveitä ja ei oikeastaan pahemmin mitään ongelmia. Merri sai muutaman kerran lääkkeet pissatulehdukseen mutt vaiva on ollut onneksi todella lievä. Heti kun on saanut yhdenkin tabletin suuhunsa niin johan vaivat ovat hävinneet. Nyt syksyllä saatiin kärsiä Merrin vatsavaivoista. Maha meni sekaisin ja sitä sitten ravattiin paskarallia ulkona. Luulin ett toinen oli syönyt jotain sopimatonta ja sen takia masu mennyt sekaisin. Mutt heti kun Merri rupess muuttumaan hieman alakuloiseksi ja väsyneeksi, lähdettiin heti lääkäriin. Diagnoosiksi saatiin mahasuolikanavan tulehdus. Heti kun Merri sai tähän lääkkeet niin toisen vointi parani hetkessä. Sen jälkeen ei ole taaskaan ollut yhtään mitään. Onneksi! Merri on hieman herkkävatsaisempi kuin Kiia-the-Jätejoonas. Oon hieman tarkemmin katsonut mitä sille syötän ja kuinka paljon.

Syksyllä meillä tuli perheenlisäystä kun Muska saapui laumaamme. Muskasta on tarkoitus tulla meidän kantanarttumme tulevaa kasvattamista ajatellen. Toinen on ainakin todella lupaava pakkaus, mutt vielä pitää hieman malttaa ens syksyyn ett saadaan sitten kuvaukset tehtyä niin nähdään pintaa syvemmältä mitä toinen on. Sulhasia olen jo katsellut sillä mielellä ett tiedän mitä on tarjolla ja ett voin seurata mitä ne on miehiään ja mitä jättävät jälkeensä ja mitä sieltä sitten voi tulla. Merle-uroksia on paljon hankalampi löytää kuin trikkejä mutt kyllä muutamia vaihtoehtoja on jo takataskussa. Muskan kanssa ollaan aloitettu pikkaisen agilityä, siis tosi baby-aksailua, ja vuoden alusta ois vuorossa näyttelykoulutusta. Toiveissa olisi selvitä Muskan kanssa pääsiäisnäyttelyyn. Tämä kuitenkin riippuu juoksuista ja miten turkkia on silloin. En lähde viemään bikini-lookkista junnunarttua kehään, no way! Juoksujen odotetaan alkavan tammikuussa mutt katsellaan ja kuunnellaan.

Kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta ja odotellaan innolla ens vuotta!!!