Sama kuin viimeeksi

Tänään oli viimeinen meno tälle vuodelle. Aamulla heräsin, tuntia liian aikaisin kylläkin, jo klo 01:25 kun Kiia halusi yöllä ulos. Yritin vielä nukkua tunnin verran, mutta eihän siitä tullut yhtään mitään. Nousin sitten syömään aamupalaa klo 2 yöllä. Ei ihan normaali heräämisaika, varsinkaan näin vkonloppuna. Syy tähän oli messariin meno, HkiWinneriin!

Koirat oli ihmeen pirteitä jo heti herättyään vaikka olisin kyllä luullut niiden vetäytyvän takaisin vällyjen alle nukkumaan. Merri varsinkin oli erittäin skarppina ett mitä tehdään. Ilmeisesti tajusi edellisen illan pakkailuista ett kohta ollaan lähdössä jonnekin. Ei muuta kuin pienet valmistelut, kamat autoon, koirat pikalenkillä ja kytkimen nosto. Käytiin Merrin kanssa hakemassa Stiina matkalta kyytiin ja ei muuta kuin nokka kohti Hesaa...

Oltiin hyvissä ajoin perillä, klo 7:05. Ei ollut ollenkaan ruuhkaa parkkitalossa ja auton pystyi jättämään juuri siihen ruutuun mihin vain halusi. Sisäänkään ei tarvinnut ollenkaan jonotella, sen kun käveli sisään. Kehä löydettiin nopeasti kun tiesi etukäteen mihin päin suunnistaa. Ja se mikä hyöty ajoissa olemisessa on niin häkkipaikkojakin oli vaikka muille jakaa. Samaa ei voinut sanoa enää puolen päivän aikaan.

Merri oli koko päivän todella iloinen oma itsensä. Ei pahemmin mitään ärinöitä uroksille, ja nartuille piti hieman sirkuttaa. Toinen oli todella nätisti häkin päällä ja ihmetteli maailman menoa. Puolen päivän aikaan päästiin itse vasta kehään, joten Merri sai totutella kaikessa rauhassa taas tähän vilinään. Otin Merrin hyvissä ajoin jo kehän laidalle odottelemaan ettei tuu sitten sellaista hirveää häsellystä ja kiirettä. Mentiin rauhassa kehään ja Merri käyttäytyi todella superisti. Seisoi kauniisti eikä välittänyt yhtään toisista uroksista. Liikkeessä häntä jälleen nousi mutt tällä kertaa se ei todellakaan ollut minkäänlaista mahtailua vaan enemminkin kivaa-kivaa-mitä-tehdään. Yritin hieman suhinalla ja hidastuksella vaikuttaa häntään mutt ei auttanut. Häntä pysyi lipputankona. Pöydällä Merri oli hieman vaivaantuneen näköinen ja siitä näki selvästi ettei voisi vähempää kiinnostaa mikään lääppiminen. Vaikka lipui aika pöydän reunaan niin silti kesti sitten paikallaan. Ei siis tippunut laidan yli :). Seisominen onnistui todella hienosti mutt yksittäisliikkeessä häntä nousi jälleen. Taaskaan ei ollut havaittavissa mitään pullistelua mistä olen tyytyväinen. Esityksestä saatiin EH, sama kuin viime vuonna HkiWinneristä.

Arvostelu, tuomarina Elena Ruskovaara:
"Maskuliininen, jäntevärunkoinen, kookas uros. Kokoonnähden riittävä raajaluusto. Ikään nähden  varsin hyvä karva. Etuosa saisi olla voimakkaammin kulmautunut, riittävät takakulmaukset. Pitkä maskuliininen pää, otsapenger saisi olla merkatumpi. Varmat korvat ja hyvä ilme. Liikkuu yhdensuuntaisesti edestä ja varsin hyvällä sivuaskeleella. Varsin korkea häntä häiritsee liikkuessa. Esiintyy ja esitetään erinomaisesti."

Kaiken karvansa pudottanut "pikku" poika :)

 

Olisin ollut todella yllättynyt jos olisimme saaneet ERIn kun ottaa huomioon Merrin häntäongelman sekä sen ett eihän sillä ollut edes turkkia päällä. Toinen näytti ihan junnu-pojalta vaatimattomassa karvassaan. Pääsiäisenä sitten uudelleen kehään kun on kunnon turkki päällä. Voi olla ett seuraavalla kerralla Stiina esittää Merrin. Kokeiltiin tänäänkin ennen kehien alkua ett Stiina pyöritteli Merriä kehässä. Häntä ei noussut yli selkälinjan, mutt Merri etsi koko ajan miuta ihmisjoukosta. Tämän takia emme voineet vaihtaa handleria lennossa. Jatkossa kokeillaan sitä ett Merri lähtee Stiinan matkaan ja mie tuun sitten jälkijunassa paikan päälle johonkin piiloon. Jos vaikka silloin Merri esiintyisi todella hillitysti ja saataisiin taas niitä kunnon sijoittumisia. Nyt tuo häntä on vienyt niin suuren osan meidän esiintymisistä. Voisinhan mie opettaa kokonaan uudelleen tuon meidän näyttelyjuoksemisen mutt en millään viitsi. En ole mikään näyttelyihminen joten näillä mennään. Ei maksa vaivaa! Merrillä oli tänäänkin sellaista yhdessätekemisen riemua ja sitä en todellakaan halua siltä ottaa pois. Jos se kulkee sujuvasti ja rauhallisesti jonkun muun esittämänä niin siitä vaan. Se ei ole miulta pois. Pääasia ett saadaan homma sujumaan! Nyt me kuitenkin jäädään lomalle kaikista koirahommista ja palataas taas niiden kanssa asiaan tammikuussa. Lopuksi vielä pieni näyte Merrin lipputankohännästä, toivottavasti tänään viimeistä kertaa :)