Hyvää Joulun Aikaa!!!

Kuinka valmistaudutaan jouluun...

...tekemällä tietysti joulukortti!

Ensin otetaan kolme shelttiä

Sitten kaivetaan jostain laatikon pohjilta punainen fleecehaalari sekä omistajan tonttuhattu!

Puetaan ensimmäiselle "uhrille" pukupäälle ja etsitään ulkoa luminen ja kaunis kuvauspaikka!

Laitetaan koira kuvauspaikalle ja asetellaan hattu jotenkin pieneen päähän.

Sitten kannattaa toivoa ett kuvauskohde jähmettyy paikoilleen eikä lähde mihinkään riekkumaan :)

Tässä ensimmäinen onnistuminen vuodelta tikku ja kivi :)

Sitten onkin muiden aika...

... eli puku päälle, hankeen ja lätsä päähän!

No niin..!

Sitten voidaan riisua koirilta puku pois ja palkata se vapaudella ;). 

Ja siirrytään sisälle kuivattelemaan kastuneita vaatteita ja lämmittelemään jäätyneitä sormia!

Tietokoneen ääreen ja käsittelemään kuvia!

Yhdistetään hieman kuvia ja käsitellään niitä kirkkaamiksi jne.

Kirjoitetaan hakuselaimeen "Hyvää Joulua" tai "Merry Christmas card" tai jotain sellaista!

Valitaan sopiva tausta ja eikun lisäilemään omia otoksia ja tekstiä siihen! ja Vola!!!!

Tai sitten heitetään vaan sisällä nukkuvan koiran päähän tonttuhattu niin se on Siinä :)!

Joka tapauksessa Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa

toivottavat Hannele ja Häivähdyksen lammaskoirat!!!

Kultaakin kalliimpi ja timanttejakin arvokkaampi!

 

Itsenäisyyspäivän kisat Joensuussa

Yksi ylimääräinen vapaapäivä viikossa joten mikäs sen parempaa ajanvietettä kuin käyttää se kisaamiseen. Perjantai aamuna lähdettiin klo 5 ajelemaan Stiinan kanssa Joensuuhun juoksentelemaan kolmen startin verran. Onneksi lumimyräkkä oli mennyt edellisenä iltana joten me päästiin huristelemaan aika kivuttomasti.

Elina Hannikainen oli tehnyt tosi mukavan ekan radan, sellaisen juostavan! Pitkästä aikaan Merrin kanssa saatiin nolla 3.sijalla. Päästiin siis pokkaamaan suklaalevy ja vähän muutakin! Kakkostila jäi muutaman kymmenyksen päähän mut voittajaan oli selvä ero, joten serti haaveet sai unohtaa sillä radalla.

 

Tokarata ei sitten mennyt ihan niin hyvin. Pussin jälkeen oli pientä haparointia kun Merri kääntyi niin vahvasti vasemmalle pussista tultuaan. Siitä ei kuitenkaan tullut kieltoa! Slaalomit hienosti mutta sitten oma valssi luisui liian pitkälle ja ajauduin Aan alla kulkevan putken eteen. Merri oli kyllä menossa siihen hyvin mutt pikkaisen kroppa ajautui ohi vaikka pää oli putkessa. Siitä kielto! Katsomosta oli tullut kommenttia ett kylläpä antoi herkästi tuossa kohdassa. No eihän se ollut täydellinen vienti! Kepeillä tuli virhe kun en taaskaan muistannut sitä ett eihän Merri käänny samalla tavalla kuin Kiia. Olisi pitänyt ottaa lähempää rengasta vastaan niin silloin kaarros olisi just sattunut oikein ja keppien aloitus. Nyt otin liian kaukaa joten Merri kerkesi kaarrattamaan liian pitkälle ja aloitus meni kakkosväliin. Keppien jälkeen vielä riman pudotus. Lopputulos 15!

 

Kolmannelle radalle saatiin tuomariksi Johanna Nyberg joka on tunnetusti tehnyt kivoja ratoja, ja näin tälläkin kertaa. Kaikki näytti niin hyvältä kunnes Merriltä taas huolimaton hyppy ennen puomia ja rima alas... aaakkk! Nopein aika radalta mutta eipä se tällä kertaa lämmittänyt kun 0-voitto ja serti meni sivusuun. No onneksi muuten meno oli mahtavaa joten eiköhän se tästä ala kulkemaan kun päästään jälleen treenaamaan ja kisaamaan ;)!

 

Vaikka Merri ei nyt saanut sitä sertiä vikalta radalta niin onneksi ei tarvinnut meidän autokunnan lähteä lähteä kotiin ilman sertiä! Saatiin jännittää viimeiseen maksi-koirakkoon asti kun vihdoin ja viimein Lili ja Stiina saivat sen viimeisen A-sertin 2.sijalla ja Lilistä tuli kaikkien aikojen kolmas FI AVA snautseri. Edelliset kaksi olivat vuodelta 2000, joten muutama vuosi on noista vierähtänyt! Aivan mahtavaa! Kyllä koko halli kuuli kun juhlinta alkoi meidän keskuudessa. Anteeksi vain viimeiselle koirakolle Tuomakselle & Brunolle että repesimme näin heidän epäonnistumiselle. He kyllä tiesivät etukäteen radalle lähtiessään että heistä riippuu tuleeko pienestä snautserista valio vai ei! En usko että he ottivat siitä nokkiinsa kun ei tällaista joka päivä tapahdu!

Kesälle 2015 ollaan suunniteltu ett lähdetään Saariselälle kisaamaan ja kerätään sieltä sitten ne puuttuvat sertit. Nyt kun Lilikin on valio niin saadaan tehdä ihan mukava lomareissu ilman mitään tulospaineita. Uskoisin että Merristäkin saadaan myös valio ennen sitä reissua ;)!

Meidän ens vuoden tavoitteet lepäävät pääsääntöisesti Merrin ja tietysti omilla harteillani että saadaan herrasta valio, ja mikä ettei tuplavalio. Olisihan se kivaa kisata kummallakin koiralla Tampereen sm-kisoissa mutta siihen on vielä aikaa joten katsellaan miten tässä lähtee homma sujumaan. Onhan näitä muitakin tavoitteita esim. Muskan tulevat pennut, oma toiminimen perustaminen/oma työllistyminen ja muutto jne. Pientä kivaa...

Nyt kuitenkin rauhoitutaan loppuvuodeksi... käydään treenaamassa ja pidetään yllä lihashuoltoa. Tällä hetkellä seuraavat kisat voitaisiin kisata ennen uutta vuotta mutta katsellaan nyt sitä. Tammikuun alussa on pari koulutusvkonloppua putkeen joten tammikuun loppupuolella sitten taas ehkä kisaamaan. Katsotaan sitten tietysti mikä tilanne Muskalla on kun sen laskettuaika sattuu juuri vkon 3 loppuun tai vkon 4 alkuun.

Rauhallista joulun odottelua toivottavat Häivähdyksen porukka!

Ruotsin reissulla

Muska aloitti juoksunsa aivan täsmällisesti heti marraskuun alussa. Vähän niinkuin olin ounastellutkin! Pientä säätämistä oli ilmassa ja loppuun asti pikkaisen epävarmaa päästäänkö edes lähtemään Ruotsiin Vindiä tapaamaan. Muutamaan kertaan tuli säädettyä laivalippujen ja hotellivarauksen kanssa mutta onneksi kaikki järjestyi loppujen lopuksi ja päästiin ti iltana matkaan.

Pe iltapäivällä otettiin progetesti kun en ollut aivan 100% varma milloin tarkat päivät ovat. Muska ei vuoda kuin seula joten tarkka alkamispäivä oli hieman arvailun varassa, tämän takia testi oli hyvä tehdä. Silti oma veikkaukseni meni aika oikeaan kun arvailin hyvien astutuspäivien olevan ti-to ja näin olikin. Proge oli perjantaina 3,72 ja kasvattaja laski ett hyvät päivät ois juuri nuo ti-to. Koska ti iltana päästiin vasta matkaan niin astutus tapahtuisi ke iltana.

Tällä kertaa minun ei tarvinnut lähteä yksin Muskan kanssa, sillä äitini lähti mukaan sekä Kiia ja Nomi. Koska Merri oli hieman liiankin innoissaan Muskan seurasta niin teimme vaihtokaupat Stiinan kanssa. Jätimme Merrin hänen hoitoonsa ja otettiin vaihdossa juuri omat juoksunsa aloittanut Nomi. Näin "kyläluuta" pääsi tutustumaan aivan uudenlaisiin maisemiin.

Matkustettiin pidemmän kaavan mukaan Turkuun, sillä ajelimme Vaalimaan, Virolahden ja Kotkan kautta kehä III:lle. Ojangossa pysähdyttiin käyttämään koiria päivälenkillä ja mikäkäs parempi paikka kun Ojangon koirakeskuksen lähimaastot. Samalla käytiin kävelemässä eri reittejä kuin mitä kisapäivinä on tullut käveltyä. Ens kerralla sitten tiedetään mihin taas suunnata.

Lenkin jälkeen oli pakko päästä syömään, sen verran alkoi vatsa kurnimaan. Mentiin siis naapuriin eli Ikeaan :). Halpaa, hyvää ja nopeaa! Ja varmasti sai mahan täyteen. Ei kyllä pahemmin tehnyt mitään mieli enää sen jälkeen ja ei ihan heti kyll tee muutenkaan mieli muussia ja lihapullia; sen verran tuhti annos. Matkan varrelta käytiin vain hakemassa hedelmiä ja juomista iltapalaksi. Iltalenkillä käytiin Turun linnapuistossa sekä Aurajoen varrella. Eipä siinä sitten jäänytkään muuta kuin odotella laivaan pääsyä.

Laivassa ja valmiina käymään yöpuulle!

 

  Telkkari oli aika kiva lisä; VL Gracellä

Aamulla oltiin sitten perillä Tukholmassa ja päästiin ajelemaan aamuruuhkassa kaupungin läpi. Vain yhdessä risteyksessä jouduttiin jonottamaan ruuhkan takia, mutta muuten matka meni jälleen hyvin. Koska hotelliin päästiin kirjautumaan vasta klo 14 niin jätettiin auto parkkiin ja lähdettiin Uppsala kierrokselle.

Käytiin kiertämässä Uppsalan linnan luona, sieltä sitten sairaalan ja yliopiston (jonkun niistä tiedekunnista) luota kaupungin puistoon. Tällä kertaa en tarvinnut karttaa kun reitit oli sen verran hyvin piirtyneet mieleen.

Aamulenkin jälkeen koirat saivat aamupalaa autossa ja jäivät ottamaan tirsat sillä aikaan kun kävimme äitin kanssa omalla kaupunkikierroksella sekä syömässä. Olin kotona jo katsonut eläinlääkärin tiedot ja aukioloajat joten sinne suuntasimme heti seuraavaksi. Päätin käydä samalla eläinlääkärillä kuin millä kävin silloin keväällä. Sieltä sai todella hyvää palvelua ja vielä ilmaiseksi. Ymmärsin sen että ilmaiseksi kun oli vain yksi koira mutta tällä kertaa meillä oli kolme. Jälleen oli sama eläinlääkäri kyseessä ja ystävällinen palvelu jatkui, ja mitä vielä... ilmaiseksi! On aivan mielettömän kivaa saada joskus edes ilmaiseksi jotain kun normaalisti oon tottunut siihen miten joka käynti maksaa ja maksaa. Nytkin eläinlääkäri kirjoitti kolme passia eikä vaatinut rahaa ollenkaan. En voinut muuta kuin kiittää häntä ja mielessäni lupasin jälleen mainostaa heidän praktiikkaa. Käytiin siis Djurdoktorn-klinikalla! Kaikki koirat olivat niin esimerkillisiä eläinlääkärillä. Söivät luunmuotoiset matolääkkeet kuin karkkia vaan :).

Vihdoin ja viimein päästiin kirjautumaan hotelliin ja lepäämään ennen Muskan treffejä. Kyllä lepo tuli tarpeen kun oli kävellyt jälleen koko aamupäivän hieman huonosti nukutun yön jälkeen. Koiratkin ottivat tilaisuudesta vaarin kunhan ekaksi neidit olivat hieman ottaneet pystypainia keskenään!

Heti kun Elin oli päässyt töistä niin lähdimme Muskan kanssa tapaamaan heitä. Muska tiesi mistä hommasta oli kyse ja kaikki sujui todella nopeasti. Ei aikaakaan kun toiset olivat nalkissa. Ja sittenhän sitä vasta ootettiinkin... lähemmäs 30 min, ainakin! Kerettiinpähän keskustelee Elinin kanssa vaikka mistä siinä samalla :).

Seuraavana päivänä kiertelimme 1,5 vuoden takaisia paikkoja! Käytiin katsastamassa Slotthoppet 2011 kisapaikka (Wiks slott) ja silloinen majapaikkamme. Tutustuttiin myös Gamla Uppsalaan kun oltiin menomatkalla takaisin Tukholmaan. Onneksi lähdettiin satamaan ajoissa sillä viimeiset 10 km menikin "pienessä" ruuhkassa. Jonot seisoivat ja ajettiin pitkän aikaan 8 km/h. Siinä sitten meni yli 30 min kevyesti. Eipähän tarvinnut satamassa jonottaa niin kauan. Onneksi ei kuitenkaan tullut missään vaiheessa kiire.

 

Melkein maaseudulla

Entinen majapaikkamme

 

Wiks slott

 

Gamla Uppsala

Tukholman ruuhkaa...

Laivassa iltapalan syöntiä ja tuliaiset. Ja vihdoin ja viimein jälleen nukkumaan! Onneksi vkonlopun myrskyt olivat vain muisto sillä silloin olisi ollut vähän turhan jännittävää olla laivassa. Nyt ei ollut mitään ongelmia. Reissussa on kivaa olla mutta kyllä oli kiva päästä kotiin. Kuukauden päästä nähdään oliko meidän reissu tuottoisa vain kuinka käy tällä kertaa!

Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt, älä antaudu angstin valtaan!

Eilen oli kyllä juuri tuollaiset fiilikset kahden juostun radan jälkeen ett piti oikeasti tsempata itseä kolmannelle. Ei oikein putkeen menneet pari ekaa rataa...

Eka oli Heidi Viitaniemen hyppis! Oli todella tehtävissä mutta meni yliyrittämiseksi. Tiukkasin liiankin hyvin yhdelle hypylle joten Kiia tuli välistä ja seuraava hyppy väärinpäin. Renkaan jälkeen ajauduin itse liian pitkälle joten Kiia lähti sitten liikkeen mukana ja ohi esteen. Videolta katsottuna huomasin vielä ett pituuden jälkeen neiti jätti yhden hypyn hyppäämättä ennen putkea, hmmm.

 

Toka rata oli hieman kinkkinen agirata, sama tuomari. Oikeastaan radassa oli vain muutama kohta hieman hankala, muuten helppo. Keppikulma oli samanlainen kuin sm-kisojen finaaliradalla mutta sinne tultiin vain pussista. Vaikka nyt tein niin kuin oltiin harjoitelti niin silti saatiin virhe aikaiseksi kepeiltä. Seuraavaan hyppyyn sitten kaatui sitten meidän rata, ihan kirjaimellisesti. Kiia hieman oli menossa väärään suuntaan ja sain sitten kalastella. Olin myöhässä päällejuoksussa kun jouduin kalastelee enkä sitten älynnyt muuttaa sitä saksalaiseksi. Kiia bongasi väärän putken hypyn päällä ja juoksi suoraan minun eteen ja jalkoihini. Ensimmäinen kerta kullakin mutt siinä sitten istuttiin persuksiltaan radan pinnassa ja Kiia ihmetteli ett mitä siinä teet. Otettiin hyppy uusiksi sillein kuin se olisi pitänyt ja vielä lähetys siihen oikeaan putkeen. Tämän jälkeen tultiin sitten nopeinta tietä pois.

 Toka radan jälkeen oli kyllä mieli niin maassa ett meinasin jo ett en edes lähde vikalle radalle. Ei olla todellakaan treenattu kun tauolla ollaan mutt veri vaan vetää kisaamaan. Ja tämähän näkyy. Herkkyys on niin kadoksissa ja typeriä virheitä tulee koko ajan. Käytiin kävelemässä ja silloin mielessä rupesi pyörimään sanat "Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt, älä antaudu angstin valtaan!". Päätin vielä kavereiden kannustamana katsoa edes seuraavan radan profiili ett kannattaako sinne mennä vai ei.

Kolmannelle radalle tuli tuomariksi Allan Mattsson ja tyyli muuttui heti radassa. Vaikka oli pyöritystä ja vaikka mitä niin rata oli kiva ja siinä oli kaikki kontaktit. Päätin radalle mennessä ett nyt otetaan kunnolla kaikki kontaktit eikä mitään sinnepäin. Loppujen lopuksi saatiin kaikki onnistuneet kontaktit sekä nollalla maaliin, 7.sija.

 

Oli kyllä huojentavaa kun saatiin onnistuminen loppuun. Kiitokset Tiinalle ja Emmalla tsempeistä ja kannustamisesta! Kisan jälkeen oli kiva lähteä syömään vatsansa täyteen, minkä jälkeen ajamaan täyden kuun loisteessa kotia kohti.

Kerta kun ei olla pahemmin hallille keritty harjoitushierontojen sekä aikaisten aamuherätysten takia (joutuu siis menee aikaisin nukkumaan) niin päätettiin lähteä perjantaina epiksiin. Näin saatiin muistuteltua kontakteja "kisatilanteessa". Kiia starttasi ekana ja saatiin todella hieno Aan kontakti. Ei mitään sikailua vaan kunnon 2on2off vaikka otin sivuetäisyyttä. Parissa paikassa oli "pientä" valumista kun löysää ohjaamista. Loppujen lopuksi 2.sijalle häviten voitto aikatasoituksella!

Merrikin pääsi aksailemaan kun Stiina halusi välttämättä ohjata herraa... ja herrahan tykkäsi :). Tykitti oikein kunnolla menemään. Harmittavasti keppien lähetys epäonnistui ja Merri bongasi numerolapun eikä keppejä, siitä 5. Muuten rata suoritettiin tyylikkäästi loppuun, ja millä kontakteilla :). Onneksi Merri pääsee itsenäisyyspäivänä kisaamaan ihan virallisiin skaboihin joten hän pääsee oikein kunnolla toteuttamaan itseään.

 

Pikkaisen jotain päiviemme iloksi

Vaikka ollaan treenitauolla niin kyllä aina välillä tulee tilaisuus käydä hallilla hieman juoksentelemassa. Eilen lauantai- sekä Halloween iltana marssimme harmaiden kanssa hallille kun OJ piti treenit omalle ryhmälleen. Koska osallistujia oli niin vähän niin mekin saatiin kutsu mukaan. Stiina halusi kokeilla Merrin kanssa menoa ja hienosti se sujui. Harmittavasti menosta ei ole videomateriaalia kun itse piti olla hieman piilossa ja ei keritty ketään saamaan kuvaamaan. Tosi upeaa menoa mutt molemmathan on taitavia ;). Kiiakin kanssa päästiin juoksentelemaan ja pikkaisen viilauksen jälkeen saatiin tosi kiva rata aikaiseksi. Aan kontakteilla neiti vaan meinasi sikailla ihan kunnolla. Pikkaisen piti ottaa muistutusta mites se homma nyt tulikaan tehdä. Seuraaviin kisoihin ajateltiin mennä parin vkon päästä joten sitä ennen pientä kontaktien hiomista mutt muuten uskon homman pelittävän oikein hyvin. Jos vaikka saatais se tupla nyt kasaan.

Jokunen aika takaperin käytiin Merrin kanssa vetämässä ratatreenit mitkä olin vetänyt kaveriporukalle. Siitä piti sitten tehdä videomateriaalia...

 

Muuten tässä ollaan paiskittu aamupäivät töitä, iltapäivisin hierottu koiria (kiitokset kaikille tähän mennessä käyneille) ja luettu teoriaa, tehty koulutehtäviä sekä suunniteltu tulevaisuutta. Onneksi välillä ollaan päästy käymään maalla virkistäytymässä ja nautittu ulkoilmasta. Eilen käytiin myös maalla viemässä haudalle kynttilät ja moikkaamassa sukulaisia. Nomikin pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan kanoihin :)

Nomi ja Muska sylikoirat

Muska söpöstelee

Rikkaimurit

Tästähän me mennään kohta ulos

Nomi tutustumassa kanoihin

 

Lavikanlahdella joutsenia

Nomi ja Kiia myyräjahdissa

Perusmeininkiä

Koko leveydellä

Nomi ja houkutteleva vesilammikko

Merri ja hänen laiturinsa

 

"Ei kai me nyt jo lähdetä"

Lahti kv ja Amarantesin sheltit

Lahteen kannattaa aina mennä näyttelyyn kun siellä sujuu aina niin hienosti :). Tällä kertaa lähdin matkaan ilman omia koiria kun Merrin stafylokokkibakteeri sekoitti meidän syksyn suunnitelmat ja en sitten viitsinyt lähteä vain yhteen näyttelyyn kun käyttäytyminen olisi taas ollut mitä lie. Ja Muskan karvatilanteesta nyt ei ole epäilystäkään. On se nyt sentään kasvattamassa uutta turkkia mutta milloin sitten olisi kunnon turkki päällä näyttelyitä ajatellen niin se sitten onkin aivan toinen juttu. Joten matkaan siis lähdin itsekseni.

Lahteen oli ilmoittautunut hienosti Amarantesin shelttejä ja oli hienoa nähdä tuttuja ja uusiakin kasvoja. Juttua riitti koko pitkän päivän ja kivaa oli. Olin lupautunut varahandleriksi jos joku sellaista tarvitsee ja kasvattajaryhmään pääsin sitten itsekin narun päähän. Ja mikäs sitä oli mennessä kun narun toisessa päässä oli, aina niin ihana Noora (A. Versus Per Lei). Noora on niin kiltti ja esiintyi aivan mielettömän upeasti vaikka edellisestä esiintymisestä olikin parisen vuotta.

Amarantes sheltit oli ensin ROP-kasvattaja vaikka vastuksena olikin pari muuta kasvattajaa. Hienosti oli 3 ryhmää ja kaikki värit edustettuina. Tällä kertaa pienet mustat veivät pisimmän korren. Jäätiin siis odottamaan esiintymistä isossa kehässä. Hiomme kokoontumiskehässä seisottamista ja loimme "taktiikkaa". Kokoontumiskehän liukas lattia hieman toi oman haasteensa edestakais liikkeissä mutta onneksi siitäkin selvittiin aika kunnialla. Ei todellakaan oltu ainuita keillä oli haasteita liukkauden suhteen.

Vaikka tuomari kävi jo kaikki kasvattajaryhmät läpi kokoontumiskehässä niin silti kaikki matkasivat isoon kehään. Ensimmäinen kerta sekin :). Tuomari vielä kierteli ja kaarteli ja valkkasi 6 parasta jatkoon, ja Amarentesin sheltit oli yksi niistä. Vielä saatiin jännittää vaikka tämäkin oli todella hienoa. Harvoin sheltit pääsee jatkoon. Kun valittiin neljää jatkoon menijää niin tuomari käveli ensin meidän ohi mutta palasi sitten takaisin ja vinkkasi meidät jatkoon! Vau! Ja loppujen lopuksi pienet mustat olivat BIS3! Mahtavaa!!! Jos sitä joskus olisi omakin ryhmä mitä esitellä niin olisi aika huippua!

Vasemmalta oikealle: Kirsti ja Aidan, Nina ja Rico, minä ja Noora sekä Nina ja Kiida

kuva: Leo Hartikainen

 

Onnittelut vielä Kirstille upeista kasvateista!