Viikkokatsaus vkon 46 treeneihin

Maanantaina jälleen mentiin... Töitten jälkeen kerkesin haukkaamaan pienen välipalan minkä jälkeen kamat kasaan ja koirat autoon, sillä lähdettiin ajelemaan itäväylälle tsekkaamaan kaverini tulevia toimitiloja. Siellä sitten menikin sopivasti aikaa jutustellen, vaihtaessa kuulumisia ja pohtiessa tulevaa. Kaverini Gabin tilat sijaitsevat entisen Helsingin koirauimalan tiloissa eli tästä päivästä lähtien siellä toimii SporttiHurtta. Voi olla että tulen pitämään noissa tiloissa Doboa ja ehkä jopa urheilukoirahierontaa... Tulevaisuus näyttää!

Kumma miten se aika meneekin niin nopeasti kun on kaikkea kivaa... Koiratkin saivat tutustua paikkaan ja kierrellä vapaasti. Uima-allaskin kiinnosti kovasti vaikkei siinä vielä ollutkaan vettä. Mutta kyllä vielä tulee hetki kun herra pääsee sinne uimaan ;). Mutt joo... Piti ihan kytätä kelloa koko ajan ettei vaan myöhästytä herran treeneistä. Aika ei ollut mikään paras mahdollinen ja varsinkaan oma tunnetila ei ollut hyvä. En ollut syönyt kunnolla, vain sen pienen välipalan ja jatkuvalta tuntuva pimeys tuntui tosi musertavalta. Tää kaamos on niin hirveää... Kun menet töihin, on pimeää, kun tuut töistä, on jo todella hämärää! Piti todella tsempata itseä ett saa kaiken irti treeneistä. Ja mikä pahinta niin Juha ei pitänyt treenejä vaan oli tuuraaja remmissä. Aaakkk! Tuli tehtyä välillä niin löysästi ja sai ruoskia itseä hoitamaan kunnolla homma kotiin. Sitä vaan kaipaa ulkopuolista ruoskintaa mihin lisätään tietysti oma tsemppi. Jos koutsi on liian kiltti niin se näkyy kanssa omassa tekemisessä. Tai sitten kuin Stiina tuumas niin auktoriteetti; eihän sitä voi Juhan silmissä hölmöillä :D!

Tällä kertaa mentiin minihypyillä 30 cm, joten vauhtia oli luvassa. 4-6 hypyissä piti olla tarkkana, ei saanut mennä liian lähelle 4 hyppyä vaan piti lähettää. Sitten haltuun vastakädellä ettei menty 5 hypyn ohi. Puomin jälkeen tein joko persjätön tai sylkkärin... kumpikin toimi ihan hyvin. Kisatilanteessa sylkkäri olisi varmaan nopeampi kun ei tartte mennä niin edelle, mutta sitten pitää olla tarkkana ett oikeasti ohjaa jatkonkin. Kepeille piti muistaa antaa herralle tilaa ja aikaa ettei mennyt hätiköimään omalla liikkeellä. Herra meni hienosti kepit loppuun asti vaikka olin jo tekemässä valssia muurin luona. 16 hypyllä tiukka valssi ja siitä heitto 17 hypylle ett sai oman linjan pysymään optimaalisena 19 hypylle. Sinne ei onneksi ollut kiire kun tein siihen takaaleikkauksen! Taas tuli huomattua viimeisessä vedossa se ett on oikeasti ihan sama mitä koiralle huutaa niin kyllä se menee oikealle esteelle. Piti huutaa "läpi" niin huusin "kiipee". Ihan rupes itseä naurattamaan kesken kaiken ;). Keinun jälkeen piti muistaa pieni kontakti ekaks koiraan ja sitten lähetys.
Treeneissä muistuttelin aika paljon kontakteja ja Merrin kanssa huomasin heti jos en sanonut "seis"-käskyä. Silloin tultiin suoraan läpi... Tätä pitää oikeasti vahvistaa ett saa hienot erottelut... Seis-käskyllä pysähdytään ja jos ei sanota mitään niin juoksulla vaan. Vaikka oma tekemiseni oli hetkittäin ei niin kehuttavaa niin Merrin työskentely oli sitä koko ajan. Ei mitään sooloiluja, ei sikailuja vaan upeaa työskentelyä! Ja tällä kertaa siitä jopa videomateriaalia :)!

Kiian kanssa meillä oli oikein hauskaa treeneissä. Meillä oli aikaa kikkailla ja touhuilla ennen omaa vuoroa. Se hyvä puoli on kun treenaa myöhäisimmässä ryhmässä niin meillä on koko halli käytössä ja näin ollen myös toinen kenttä. Lämppälenkin jälkeen onkin hyvä päästä hieman herkistelemään muuveja ennen varsinaista ratasuoritusta...

Varsinainen treeniosio tehtiin vain kahteen kertaan... Ekalla kerralla haettiin vähän linjoja, muistuteltiin Aan kontaktia sekä sinne menoa... En käskyttänyt Aata ollenkaan niin Kiia tuli ekalla vedolla siitä ohi, hups! Tokalla vedolla paranneltiin muutamia kohtia vaikka ekan putken jälkeinen hyppy valui edelleen liian pitkäksi. 

En ole vielä varma johtuuko se alustasta vaan alkaako jälleen pikku jumit vaikuttaa Kiian menemiseen mutt Kiia menee hieman säästöliekillä... Alusta ei ole kyllä mikään paras mahdollinen vaan on hiukka liukas. Pohja on hieman samanlainen kuin vanha matto Kuopiossa Musti ja Mirri areenalla. Sielläkin Kiia oli hieman varovainen liikkeissään ja meni hieman käsijarru päällä. Kun päästään toiselle pohjalla vetämään niin sitten sen eron näkee parhaimmin. En tykkää treenata liukkaalla alustalla koska siinä on loukkaantumisriski liukastumisesta tai sitten lihasten jännittämisestä mikä taas johtaa jumeihin. Muutenkin haluaisin säästellä Kiiaa mahdollisimman paljon, mutta kevään kontaktien loikkimisten takia oon nyt joutunut ottamaan kontaktit 2on2off metodilla. Ja varsinkin Aa tuppaa rasittaa etukroppaa liian voimakkaasti. Toiveissa olisi päästä treenaamaan säädettävällä A-esteellä jotta voitaisiin kunnolla keskittyä molempien kanssa Aan ylösmenoon sekä kunnon juoksukontaktiin. No kunhan ekaksi saadaan muutto Vantaalle hoidettua niin keskitytään sitten itsenäisiin treeneihin.