tiistai 4. marraskuuta 2014

Arjen pyörittämistä

Aika tuntuu menevän kuin itsestään, ihan vain näin arjen keskellä. Menee hetki niin huomaa kuinka blogiakaan ei oo tullut päivitettyä. Oon nykyään jättänyt sen vapaapäivän hommaksi kun silloin voi hyvällä omalla tunnolla istua hetken rauhassa ja näpytellä konetta. Viime vkolla vapaat olivat vkonloppuna ja silloin matkattiin harmaiden kanssa Lappeenrantaan moikkaamaan kotiväkeä. Silloin ei todellakaan istuttu koneen ääressä vaikka hiljaisia aamuja olikin.

Mutta kuluneella vkolla meillä oli tietysti molempien harmaiden valmennukset, joten aloitetetaan kertaaminen niistä. Maanantaina olisi ollut Merrin valmennusryhmän aika, mutta itsestä ei ollut silloin menijäks treeneihin kun nilkka oli jostain suovaantunut oikein urakalla. Onneksi saatiin tuurauskeikka torstaille... Ennen sitä oli Kiian vkotreenit Lohjalla. Tällä kertaa radan oli suunnitellut meidän toinen kouluttaja Anu Luotto. Rata oli oikein kiva, sai muutamassa kohdassa pohtia mikä olisi kaikkein optimaalisin vaihtoehto. Rytmitystä tuli harjoiteltua, Aan kontaktia sekä keppien sivuetäisyyttä.


Alku meni sujuvasti takaakierto-valssilla sillä ei ollut mikään hoppu jatkossa. Kepeillä menin ekalla kerralla hieman ohi jotta sain vedätystä aikaiseksi. 7 hypyllä pientä jarrua jotta taipuu hyvin 8 hypylle. 10 hypyllä vastakäännös. Aan kontakti oli aivan jäätävä... Kuin mistäkin 2on2off-oppikirjasta! Sinäänsä huvittavaa kun juoksuAata pitäisi alkaa harjoitella... 13 hypylle hyvin ajoitettu päällejuoksu. Kepeille lähetyksessä otin jo valmiiksi sivuetäisyyttä ja hyvän rytmityksen niin 16 hypylle ei tulisi niin suurta kontrastia. Halusin alusta asti tehdä 17 hypylle niistosokkarin koska näin liike jatkuisi parempana jatkoa ajatellen. Kokeiltiin kuitenkin niin valssia kuin jopa päällejuoksua mutta niissä tuli aivan liikaa valumista ja käännökset hidastivat vauhtia. 


Oli todella tyytyväinen jälleen kerran Kiian työskentelyyn. Neiti teki kaikki jutut aivan loppuun asti eikä mistään huolimattomuudesta ollut tietoakaan. Itsellä on vielä pikkaisen tsempattavaa kun noista valsseista on tullut meikäläisen tavaramerkki ja persjättöihin on niin vaikea vaihtaa. Olin niitä suunnitellut niin ihan alkuun kuin tuohon loppuunkin ennen vikaa putkea. Se vaan tulee niin selkärangasta!

Merrin valmennusryhmän aika oli sitten seuraavana iltana... Tunsin jo edellisenä iltana ett omat jalat eivät ole kaikkein parhaimmassa iskussa. Olin ollut 4 päivää hevissä ja siellä oli tullut nosteltua painavia laatikoita varpailla seisten. Sen siitä saa kun on niin lyhyt... Pikkaisen oli pohkeet voimattomat! Ja mikä taas näkyi tekemisessä niin ne valssit!!!

Tän kertaisessa treenissä oli muutama tarkkapaikka... Lähetys hypylle 7, ehtiminen 9 takaakiertoon sekä 23 takaakierto ja siihen liittyvä rytmitys ja persjättö. 

Alkuun jouduttiin ottamaan palkkauksella lähetys 7 hypylle kun Merri nyt ei vaan jostain syystä oikein tahtonut sitä hahmottaa. Muutamalla toistolla niin johan saatiin tulosta aikaiseksi. Ajoitus oli silti todella tärkeää kun piti ottaa vastaan 6 hypyllä ja siitä sitten lähetys... jonka jälkeen jalat käymään kuin singerillä jotta kerkee ottamaan haltuun putkesta ja tyrkkäämään takaakiertoon. Päällejuoksu ja pientä tiukkausta 11 hypylle. 14 muurille piti pikkaisen jarruttaa ettei loikka mene liian pitkäksi. 16 hypylle otin pyörityksellä minkä jälkeen päällejuoksulla puomille. Merri luki 19 takaakierron todella hienosti ja lähetyksen sai tehtyä kaukaa. Kepit onnistui joka kerta ja pujotteli niin hienosti loppuun vaikka menin tekemään pakkovalssijaakotusta 22 taakse. Sitten se 23 takaakierto... Tahdoin aina rynniä liian lähelle vaikka olisi voinut odottaa ja saada lähetys kauempaa. Kun menin liian lähelle niin liikkeelle lähtö oli huono ja Merri joutui pussin jälkeen kysymään ett mihin. Loppupuristuksessa tein automaattisesti valssin tuohon kohtaan ku se vaan tulee niin automaattisesti ja sillä on se sama lopputulos. Liikkeelle lähtö on huono ja jatkossa ollaan myöhässä. Kyllä me rata taisteltiin tuolla valssilla nollalla loppuun, mutta kyllä niin jurppii kun pientä huolimattomuutta on ilmassa. Ja voin kyllä rehellisesti sanoa ett kyllä jalat sanoi sopimuksen irti. Se oli kans yksi syy miksi liikkeelle lähdöt olivat huonot...

Vkonloppu oltiin siis kotiväkeä moikkaamassa ja kyllä oli kivaa! Lauantaina päästiin ihanassa kelissä ulkoilemaan ja Muskakin pääsi purkamaan sisäistä energiaansa kaasuttelemalla sen minkä taas jaloistaan pääsi.


Oma levada-polku









Oli jälleen haikeata lähteä ajelemaan pk-seutua päin, mutta onneksi aksailua oli jälleen luvassa niin se lämmitti mieltä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti