Arki pukkaa päälle...

Juhannus on nyt sitten lusittu ja arki on jo toista päivää, miulla, päällä. Koirat sai onneksi nauttia kolme päivää vapaata, mitä nyt tietysti pihalla otettiin suurella porukalla vähän kaikkea tokoa ja agia :) Onneks ruokailut siivittivät menoa sopivasti :)

Ennen juhannusta kerittiin tekee vähän vaikka mitä. Käytiin epiksissä ja mätsärissä ja tottakai treeneissä. Aloitetaan vaikka epiksistä: Osallistuttiin Kiian kanssa molempiin luokkiin, sekä mölleihin että kilpaileviin. Möllit meni tosi hienosti, jopa tupla suoraputket, Kirsi ilmeisesti otti vaikutteita sm-kisoista :). Aika oli hyvä mutten nyt tiedä monenneksi epävirallisesti oltais tultu. No kisoilijoiden rata sitten meni HYLyn puolelle. Jäätiin jälkeen pussilla, sitten paukattiin yksi este vikapuolelta. No sellasta sattuu, ei oltu ainuita :) Loppu rata ei sitten mennyt ihan niin hyvin kun korjattiin virhe niin taas jäin hetken jälkeen mikä kostautuu sitten jatkossa. Mut onneksi kepit meni taas hyvin :) Seuraavasti mennäänkin sitten sunnuntaina Agirotuun...

Hienon kuvan nappasi Anne Lind, kiitos hänelle siitä!

Mätsäreissä käytiin Imatralla parisen viikkoa sitten. Piti kerrankin hyödyntää sopivaa työvuoroa ja luvattuja miestuomareita. Kiia pääsi kokemaan muutenkin hieman erilaista menoa kun lupasin yhdelle tytölle ett hän saa joskus esittää Kiiaa. Ja nyt oli sellainen tilaisuus. Itse menin Merrin kanssa ja jätkä seisoi ja juoksi taas todella kauniisti. Ainut mikä oli niin taas tuomaria piti väistää. Aluks oli maassa sillein ett kukas tää on, nuuhkaisu ja sitten kääk, täähän on tuomari, pakki päälle. No ei muuta kuin pöydälle. Ihan ok seisominen, pieni mutka kropassa mutt onneksi antoi katsoa hampaat. Täst on kuitenkin hyvä lähteä työstämään kunhan vaan pääsen lomalle ettei työvuorot koko ajan sotke koiraharrastusta. Merri sai punaisen nauhan ja sijoittui loppujen lopuksi punaisten pentujen 2.

Kiian tarina oli melkein samanlainen, seisoi ihan ok ja liikkui. Tuomarin tutki maassa ja Kiian ilme oli kyll sen mukainen ett meinas silmät tippuu päästä. Onneksi seisoi kuitenkin hyvin. Vieras esittäjä ja vielä miestuomari. Harmi kun ei vienyt pöydälle, olisin niin halunnut nähdä miten se siinä reagoi. Kiia meni muuten hyvin mutt ilme jäi puuttumaan. Sen siinä huomasi kun oli vieras esittäjä niin Kiialla ei ollut sitä ilmettä mikä sillä normaalisti on. No punainen nauha kuitenkin ja pienten punaisten 2. Eli ei valittamista :)

Hyvää Juhannusta!

Uusia tuloksia...

Lauantaina 12.6 lähdettiin Kiian kanssa Kouvolaan agikisoihin. Tuomarina oli Sami Topra LAUsta ja kisa järjestettiin KSSK:n harjoitushallilla (=kasvihuone) koska ulkona satoi vettä. Osallistuttiin vain agirataan kun ei viitsitty maksaa 15 € harjoitus hyppyradasta kun sen tuloksesta ei olisi ollut silleen mitään hyötyä luokkavaihtoa ajatellen. No mutt asiaan...

Rata oli todella suoraviivainen ja alku oli itseasiassa samanlainen kuin viimeeksi meiän epiksissä. Koitsi viel oikein sanoi ett tää on kyll niin teiän rata. Jotenkin niin pahaenteistä ett ihan puistatti.

Alussa oli kolme hyppyä kaaressa ja sen jälkeen mutkaputki, piti mennä oikeasta päästä sisään. Alku meni tosi hyvin ja Kiia menikin oikeaan päähän, mutt sitten.... Pitäähän ne oppirahat maksaa... Käännyin ite väärää kautta ympäri niin Kiia kääntyi putkessa ympäri! No siinä meni se 0-tuloksen metsästys. Sen jälkeen oma paketti hajosi täysin ja kaikki meni ihan plörinäksi. Ei kannata ikinä lähteä radalle jos oma fiilis on jotenkin kadoksissa siitä ei tuu yhtään mitään. No jatkettiin kuitenkin rataa.

Seuraavaksi oli Aa, jonka kontaktilta Kiia tuli aikaisin pois. Hyppy, rengas, ja sivulle mutkaputki. Sitten kepit... en tiiä yhtään mikä niihin tuli. Kiia tuli putkesta ja oli lähdössä oikeasta välistä mutt ei, siirtyikin aloittamaan tokasta välistä. Kun korjattiin niin Kiia huomasi jotain kiinnostavaa keppien aloituskohdassa, haisteli ja meinas napata suuhunsa jonkun elukan karvoja jne. Onneksi sentään päästiin tokayrityksellä alusta loppuun ihan hyvin. Kaaressa pari hyppyä ja takaisin päin keinulle. Oli jo jotenkin niin plaah tuulella etten edes viitsinyt kunnolla liikkua radalla (mitä ei saisi koskaan tehdä). Jäin jälkeen keinulta niin Kiia kääntyi ympäri ja hyppäs alas keinulta = 3 kielto eli HYL. Onneksi loppu meni ihan hyvin. Keinulta hyppy ja puomille, sitten alun mutkaputki ja loppuhyppy.

Onneksi kaverini Maija oli mukana ja kuvasi koko kauheuden. Opin siitäkin tosi paljon. Tämä rata oli sellainen aivan katastrofaalinen HYLky, en haluu sellaisia enää ikinä! Näin jälkeenpäin ajatellen siinä meni vikaan moni asia, oma viretaso, Kiiakin oli jotenkin oudon väsynyt (vissiin alkuviikon lomareissu Hesassa) ja se kasvihuone. En tiiä mikä niissä on mutt ne ei sovi meille. Muistuttaa vissiin jotenkin LAU:n hallia. No anyway!

Seuraavana päivänä lähdettiinkin sitten kohti Espoota! Klo 6 aamulla startattiin kaverin pihasta ja vesisateessa selvittiin perille aika suunnitellusti hieman ysin jälkeen. Onneksi suurin vesisade oli laantunut mutt silti pientä tuhutusta oli. Tuomarina oli Anne Savioja! Se miksi ajettiin Espooseen asti oli se ett siell oli kaksi agirataa, joten nollia mentiin metsästämään.

Eka rata oli tosi mukava. Alku meni hyvin ja nyt jopa oma liikkeeni 11 putken kohdalla. Sitten puomi ja RENGAS!!! Rengas oli tosi ohut ja heppoinen rengas mitä Kiia ei ollut ikinä mennyt. Koska rata kääntyi hieman vasemmalle, Kiia hyppäs välistä. Kun korjattiin niin uudelleen välistä. Kolmannen yrityksen kohdalla vaihdoin itse oikealle puolella niin sitten onnistui. Rataantutustumisen aikana pähkäilin jo tuota kohtaa ja mietin kummalta puolelta kannattaisi viedä ja olin itseasiassa aikeissa viedä oikealta puolelta juuri kaaren takia. Mutt keskityin niin saattamaan Kiiaa putkessa niin äly-hoi-älä-jätä jätti minut vasemmalle puolelle. No ei hätiä mitiä. Kepit meni tosi hyvin mutt sitten Kiia hyökkäs putken ohi ja kolmas kielto = HYL. Tää hylky ei harmittanut ollenkaan ku se oli periaatteessa renkaasta kiinni, joten erilaisia renkaita vaan pitää harjoitella. No meillä oli radan jälkeen hyvää aikaa käydä nollaamassa tilanne ja lähdettiin kunnon lenkille.

Tokarata menikin sitten aika täydellisesti, 0-tulos ja sijoitus 2. Olis muuten tullut voitto, mutt otin sellaisen taktiikan ett nyt ollaan niin kauan kontaktilla kunnes annan luvan. Hiljensin oman vauhtini kävelyksi asti mutt kesti niin kauan kuin halusin eli hyvä niin.
Tässä sitten se itse suoritus: http://www.youtube.com/watch?v=5YJB7g31RNU&feature=channel

Helsingissä...

Tiistaiaamuna lähdettiin pienelle visiitille kehä III: en sisäpuolelle katselemaan maailman menoa. Koirat kyytiin ja kohti Vantaan Tikkurilaa. Matka meni oikein mukavasti pilvisessä säässä, pysähdyttiin pari kertaa, jotta saatiin hieman jäseniä verryteltyä ja sai syödä toisen aamiaisen :).
Ei aikaakaan kun oltiin perillä hotellimme parkkihallissa, Sokoshotelli Vantaa Tikkurila. Olin todella ylpeä että Merri oli kestänyt koko matkan ilman että oli tullut aamiaiset ylös. No juuri sillä sekunnilla päätti sitten antaa kaiken tulla, ja suoraan auton etuistuimelle. Voi siis... No minkäs teet... penkin pikasiivous ja sitten vaan reteesti hotellille kirjautumaan sisään.

Heitettiin kamat hotellihuoneeseen ja suunnistettiin pienen puistokävelyn jälkeen asemalaiturille odottelemaan seuraavaa lähijunaa Helsingin keskustaan. Hetkisen odoteltiin ja nautittiin auringon paisteesta ja syreenien huumaavasta tuoksusta. Ei yhtään haitannut että junaa sai odotella 10 min. Junassa molemmat koiruuden olivat oikein mallikelpoisesti, makoilivat sylissä ja katselivat kiinnostuneina ympärilleen. Hieman jännitti kestääkö Merrin vatsa mutt ei ainakaan tuolla kertaa tuottanut vaikeuksia. Ehkä kuitenkin juna on eri asia kuin auto.

Keskustassa käytiin kaikki pakolliset nähtävyydet läpi ja nautittiin aivan ihanasta auringonpaisteesta. Käveltiin, istuttiin puistoissa nurmikolla, syötiin ja nautittiin. Molemmat koiruudet hiippailivat ihmisvilinässä oikein hienosti. Välillä Kiialla oli olevinaan johonkin kiire mutta sekin oli onneksi tilapäistä.

Kiia osaa ilmeisesti todellakin kuunnella mitä me puhutaan. Oltiin juuri menossa eduskuntatalon edessä ja hieman aikaisemmin olimme keskustelleet miten siinä voisi sanoa haisevan vastalauseen eduskunnan toiminnalle. Veltto Virtanen käveli kavereittensa kanssa portaita alas autoilleen kun Kiia päätti toteuttaa suunnitelman ja pyöräytti haisevan kikkuran juuri heidän kohdalleen nurtsille. Kyllä meitä nauratti mutt ei auttanut muu kuin kaivaa pussi laukusta ja kerätä Kiian vastalause pois roskikseen.

Keskustasta kävelimme Pasilan juna-asemalla mistä hypättiin junaan ja takaisin hotellille. Koirat alkoivat olee jo aika väsyneitä joten päätettiin antaa niiden ottaa torkkua. Kävimme äitin kanssa illalla hotellin ravintolassa syömässä Merrin ja Kiian odotellessa sen aikaa autossa. Iltaruuan jälkeen olimme jo kaikki ihan valmiit nukkumaan, sillä seuraavallekin päivälle oli ohjelmaa tiedossa.

Hieman levottoman yön jälkeen, kiitos Kiian kuka ei osaa tehdä tarpeitaan illalla vaan yöllä, ja aamiaisen lähdimme autolla kohti Hankoa. Halusimme ihan piruuttaan käydä Suomen eteläisimmässä kaupungissa kun näin lähellä oltiin. Matkustussää oli jälleen suopuisa, eli pilvinen. Ikävä kyllä myös Hangossa oli pilvistä. Sai laittaa ihan kunnolla päälle että tarkeni. Hanko oli meiltä nopeasti käyty. Hieman merenrantaa, kallioita, kauniita puurakennuksia, kirkko ja vesitorni. Kaikki tärkeimmät nähtävyydet oli nopeasti kierretty.

Paluumatka ajeltiin Mätsälän ja Lahden kautta. Pysähdyttiin taas pari kertaa kävelemään ja syömään. Koirat oli jo sen verran väsyneitä että päätettiin huristella hieman pidemmät pätkät kerralla niin ei tarvitse olla koko ajan ramppaamassa ulos ja autoon. Kyllä ne oli tyytyväisiä kun ajettiin kotipihaan ja pääsi ulos kirmailemaan, ja syömään! Perinteiset painit piti suorittaa, vaikkakin hieman lyhyempinä versioina :) Kyllä uni sitten maittoi!

Mersumies koulupenkillä

Merri pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa tiistaina koirakouluun :)

Töitten jälkeen pakkasin molemmat koirat autoon ja lähdettiin Tapavainolan kentälle kouluttautumaan. Ensimmäisenä vuorossa oli pennut ja sosialistuminen-ryhmä eli Merri ensin. Autosta päästyään Merrin piti hieman pörhistellä ja elvistellä, mutta ei mennyt aikaakaan kun se viipotti oikein hienosti siinä miun vierellä eikä pahemmin välittänyt muista koirista.

Aluksi ooteltiin rivissä kun meidät jaettiin pieniin ja isoihin. Merri istui kauniisti sivulla ja otti hyvän katsekontaktin. Katsekontakti oli todella hyvä koko puolen tunnin ajan, ihan sama mitä tehtiin. Seurattiin ympyrässä ulkolaidalla, ympyrässä sisälaidalla, ympyrän tiivistyessä jne. Kaikkiaan muuten meni todella hienosti, mutta taas jälleen kerran ongelmaksi osoittautui sosiaalitilanne kun kouluttaja tulee moikkaamaan. Nopea haistelu ja pakkia, aargh. Kyllähän sen namilla sai kouluttajan lähelle että se pääs lääppimään mutt töitä teettää että saadaan kehäkuntoon Hki:n näyttelyyn. Puoli vuotta aikaa! Oon jo katsellut missä kaikkialla järkätään näyttelykoulutuksia kun aina ei päästä keskiviikkoisin oman poppoon treeneihin, ja muutenkin vaihtelua pitää olla. Onneksi kesäloma on tulossa niin silloin tahkotaan viikolla Merrin kanssa kehäkäyttäytymistä ja viikonloppuisin ollaan sitten Kiian kanssa kisoissa :)

Kuva: Merri kannustamassa Mikkelissä!

Kiia pääsi sitten seuraavana tokokentälle toko aloittelijoiden-ryhmään. Ehkä meille oikeampi paikka ois ollut se hieman edistyneempi mutten millään jaksanut oottaa sinne asti. No joo. Aluksi tietysti Kiiankin piti puhista ja kommentoida joka ikinen koiran haukahdus ja pihahdus ennen kuin pääsi toko-vireeseen. Sitten seurattiin ja pidettiin katsekontaktia todella hienosti. Hyppyä otettiin alkulämmittelynä, sitten paikallaoloa, luoksetulon loppuasentoa ja itsenäisenä treeninä edelleen paikallaoloa (juttelin samalla kaverin kanssa), kauko-ohjausta ja maahan menoa jättävänä liikkeenä :) Meni tosi hienosti! Noista treeneistä o hyvä jatkaa kun vaan jaksaa inspiroitua. Tarkoituksena, ehkä, ois kisata yks alokasluokan kisa syksyllä Kiian kanssa mutt katsellaan ja pohditaan kuinka jaksetaan treenata kaiken muun lisäksi. Okei tiedetään ettei siinä menis kauempaa kuin 10 min mutt silti.

Otettiin me Kiian kanssa agitreeniäkin lauantaina. Meillä oli kouluttajana Terhi Sandström Kotkasta. Oli oikein mukava saada uudenlaista perspektiiviä meidän touhuun ja tekemiseen. Radaksi kouluttaja oli valinnut Kotkassa kisatun 3-luokan radan :) Oli kivaa vääntämistä ja kieputtamista mutt ei mitenkään mahdoton. Olisin lisännyt tähän radan kuvan jos sellanen olisi ollut saatavissa mutten mistään löytänyt :(
Kieputtamiset ja sen sellaiset meni meiltä Kiian kanssa hiemosin jälkeen aika hyvin, mutta suurin ongelma osoittautui ihan lopussa kun oli suora putki minkä jälkeen hyppy suoraan edessä, siitä 90 asteen kulmassa toinen hyppy ja sitt viell... Niin alkutilanne oli sellainen ettei putkelle saanut ite etumatkaa oikeastaan yhtään joten koiran olisi ollut hyvä edetä seuraavalle hypylle niin siitä olisi ollut sitten hyvä jatkaa. No tästä oon paininnut joskus aikaisemminkin ettei Kiia irtoa eikä etene tuollaisen putken jälkeen mihinkään vaan jää eteen pyörimään ja oottamaan ett mihin sitten. Kokeiltiin sitäkin ett kouluttaja heittää pallon eteen mutt eihän Kiia ees sitäkään nähnyt. Se kääntyy samantien katsomaan mihin mie jäin. Mutt kyll se sitten menee kun oon itse jo hieman edellä putken vierellä ja käsken putkeen, ja sitten heitän itse pallon. Niin kyllä sitä sitten mennään kuin raketti eteen. Hmmm... Tuollaiset asiat vaan helpottais kovasti loppusuorien suorittamista kun vois vaan sanoa eteen eteen... No ei muutakuin harkat jatkuu sen osalta!

Eli meidän loppuvuoden projektit:
-kummankin kehäkäyttäyminen kuntoon, tuomaria EI väistetä, ei maassa eikä pöydällä
-Kiian eteneminen pitkällä agisuoralla
-Merrin perustottelevaisuus kuntoon ett päässään sitten vasta agikentälle