maanantai 19. syyskuuta 2016

Repovedellä lammaskoirien kanssa

Eräänä kauniina kesäpäivänä pakattiin lammaskoirat autoon ja suunnattiin Repoveden kansallispuistoon. Edellisestä kerrasta on jokunen vuosi vierähtänyt... ööö... sellaiset reilu 10 vuotta. Oli siis aikakin mennä uudestaan samoilemaan suhkot tuttuja polkuja.



Auto ajettiin Lapinsalmen parkkipaikalle mikä oli kokenut aikamoisen muodonmuutoksen vuosien saatossa. Tilaa oli tehty älyttömästi lisää, mutta sitä kyllä tarvittiinkin. Saatiin ihan oikeasti etsiä paikkaa mihin auton laittaisi. Onneksi paikka kuitenkin löytyi ihan läheltä kansallispuiston porttia joten päästiin itse asiaan. Hieman kyllä kävi mielessä että miten edes mahdutaan samoilemaan itseksemme jos autoja oli parkkipaikka täynnä. 


Lapinsalmen parkkipaikalta pääsi siis sille kuuluisalle riippusillalle mikä on kyllä paikan yksi vetonaula. Merri sai sylikyydin sillan yli sillä herra ei ole kovinkaan hyvä kävelemään korkealla ja heiluvalla alustalla. Neidit kulkivat kiltisti Jonnen jalkojen takana ja yrittivät olla katsomatta reunan alla olevaa vettä. Pikkaisen niitä jännitti mutta hyvin suoriutuivat urakasta. 



 Ylhäältä kallioilta avautui upeat Suomen järvimaisemat mitä näkee usein postikorteissa ja mitä hehkutetaan ulkomaalaisille turisteilla. Kyllä ne maisemat kelpasivat ihan näin lähipaikkakuntalaisillekin. Koiruudet kävivät myös näköalatornissa muiden samoilijoiden vanavedessä. Muskalla iski yläilmoissa korkeanpaikan kammo. Toinen painautui sylissä aivan kiinni ja hieman jäykkä kuin rautakanki. Pakko oli kantaa toinen alas. Jonne kantoi Merrin mutta Kiia selvisi tornin kaikki rappuset ihan itse ilman apua niin ylös kuin myös alaskin. Toinen on niin pätevä!!!


Paluumatkalla oli tietysti evästauon paikka. Nuotiopaikalle makkaroiden paistoon ja leipien syöntiä. Koirille oli varattu aivan oma makkara jotta nekin saivat energiaa loppumatkaan. Hieman lämmin keli verotti voimia joten lisäenergiaa piti nauttia metsän omista antimisti sekä virkistävästä uintihetkestä.  



Oli kyllä jälleen hyvä samoilureissu joten ehdottomasti mentävä uudestaan uusille eväillä, ja ehkä useamminkin kuin 10 vuoden välein. Jos vaikka ensi keväänä!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti