Nyt ollaan oltu reilu kuukausi ilman aktiivista some-päivitystä ja se on kyllä näkynyt meidän tekemisessä. Ollaan käyty Astonin kanssa säännöllisesti hallilla treenaamassa 2-3 kertaa vkossa. Suunnitelmissa meillä on käydä joka toinen viikko 2 kertaa viikossa hallilla, yksi viikko 3 kertana viikossa ja sitten olisi yksi viikko vain yhdellä treenikerralla. Näin jää aikaa myös kehonhuollolle sekä ajatustyölle ja levolle.
Paljon on meillä tekemistä kun kontaktiesteet vaativat oman aikansa ja välillä lisää elementtejä niin joissain asioissa otetaan takapakkia. Astonin kanssa ollaan otettu nyt kuluneen kuukauden aikana 2 uutta estettä meidän treenilistalle. Ja molemmat ovat kontaktiesteitä eli keinu sekä Aa. Olen yrittänyt treenata keinua etupalkalla ja niin että Aston uskaltaa samantien mennä aivan kärkeen asti. Aluksi opetin alustalla että mihin pitää mennä. Sen jälkeen vaan siirsin sen keinun päähän. Menin itse keinun päähän tueksi ja varmistamaan että suoritus on hallittu. Meidän hallilla on onneksi 2 eri keinua; vanha puinen sekä uudempi metalli. Puinen on miellyttävämpi kun se on painavampi ja jotenkin pehmeämpi. Vauhti ei vielä ole niin kova että tarvitsisi pitävää alustaa päässä. Ollaan samanaikaisesti treenattu myös metallikeinulla sillä se on kuitenkin se keinu millä sitten kisataan. Näin alkuopetusta tehdessä on kyllä huima ero noiden kahden keinun välillä. Tuntuu vaan että se vanha puinen on paljon armollisempi jäsenille.
Aata olen lähtenyt opettamaan kans aivan uudella tyylillä verrattuna edellisiin. Ajatus on opettaa Aalle juoksukontaktit bumppereilla, jotta saisin mahdollisimman turvallisen suoritustavan. Aston on pitkärunkoinen ja omaa pitkän laukan. Jotenkin uskon tämän meidän tavan sopivan sille parhaiten kun saan sen focuksen kohdistettua eteenpäin. Juoksukontaktin opetuksessa on vain se kun A-este pitää purkaa ja laittaa aivan maan tasalla. Onneksi puomin kanssa säästyin puomin madaltamiselta, mutta nyt se ei valitettavasti onnistu. Saa ihan asennoitua äheltämään kyseisen esteen kanssa. Homma hoituu parhaiten kun on kaveri mukana, mutta valitettavasti se ei onnistu kovinkaan usein. No harjoitus tekee mestarin siinäkin asiassa kun keksii kaikki kikkaviitoset millä saa esteen jälleen kasaan yksin.
Pyrin siihen että yksi kerta viikossa olisi ratatreenipäivä, jossa voidaan hieman testata opittuja taitoja sekä yhdistää joitakin esteitä osaksi rataa esim keppejä. Muutenkin se yhteisen sävelen etsiminen vie aikaa ja ne ohjaustavat mitkä sopivat Astonille verrattuna esim Kiiaan tai Merriin. Olen aina pyrkinyt auttamaan koiraa mahdollisimman paljon omalla ohjauksella enkä yritä taivuttaa koiraa tietyntyyppiseen ohjaukseen. Meillä mennään aina koiran ehdoilla ja opetellaan yhdessä mitkä jutut sopivat sille parhaiten. Sitähän se yhteistyö on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti