5.viikolla mennään

Siitä olisi nyt 4,5 vkoa Muskan astutuksesta. Olin jo hieman varautunut että neiti hieman voi muuttua tiineyden aikana mutta saatiin silti todella yllättyä. Neiti on ollut kuin aivan joku muu, tai oikeastaan ihan kuin Muska olisi aikuistunut kerta heitolla ja rauhoittunut todella paljon. Ei oo bimboiltu sisällä, ei oo levitelty leluja eikä muutenkaan mitään ihmeellistä touhuilua. Muska nukkuu ja lepäilee aina sisällä ollessaan ja ulkonakin meno on huomattavasti rauhallisempaa. Neidistä on löytynyt muitakin vaihteita kuin ON (täysillä eteenpäin) ja OFF (lepo), nyt voidaan jopa rauhallisesti ravata paikasta toiseen :).

Vielä ei ole näkynyt suurempia ulkoisia merkkejä tiineydestä, mutta kyllä kaikki kenen kanssa olen jutellut ovat sitä mieltä että neiti on kantava. Niin kaikki merkit viittaavat siihen (väsymys, hellyyden kipeys, rauhallisuus, kylkien leviämine, nisät, ruokahaluttomuus, ja nyt lähtee jopa hieman karvaa vatsan alueelta). Meinasin alunperin käyttää ultrassa 4.vkolla mutta olen nyt kuullut niin monta tarinaa puolesta ja vastaan ja siitä kuinka homma voi kääntyä päälaelleen ultran jälkeen. Päätin siis että jännitetään nyt sitten loppuun asti. Kyllä me juhannuksen jälkeen ollaan huomattavasti viisaampia. 60 vrk kautta tulee just juhannuksen jälkeen. Toivon mukaan kantaa siis hieman enemmän ettei tarttisi ketään vaivata juhannuksena apuun jos tarve vaatii.

Sitä ennen meillä on onneksi vielä tekemistä ja valmisteltavaa. Pentulaatikko on jo suunniteltu ja tarvikkeet menee huomenna tekijälle. Yläkerrassa on raivattu pentulaatikolle jo tilat ja nyt on alettu hamstraamaan vanhoja pyyhkeitä ja liinavaatteita synnytystä varten. Äitinikin katseli jo digitaalista keittiövaakaa pentujen punnitusta varten, ihan oma-aloitteisesti :). Vaikka kävisi niin ikävästi ett pentuja ei tulisikaan niin ompahan sitten seuraavia varten kaikki valmiina. Pidetään silti sormet ristissä ja peukut pystyssä.

Hieman sydämen tykytyksiä aiheutti pari päivää sitten kun oltiin Hanhiksella niityllä kävelemässä ja rusakko lähti liikkeelle aivan parin metrin päästä. No neidithän ajoivat tietysti sitä takaa lähimpään puustoon asti mikä tietysti sijaitsi aivan peltoaukeeman toisella puolella. Tuumasin vaan siihen ett toivon mukaan spurtti oli sitt sen arvoinen jos tuon takia pennut meni. Saatan olla hieman ylihysteerinen ja tarkka tässä asiassa mutt nää pennut on vaan niin tärkeä juttu!

Ollaan taas mietitty tuota ruokaakin. Kasvattaja-Kirsti syöttää koiransa raa'alla (ei siis Barffaa) ja niinhän mekin ollaan aina välillä. En tiiä mikä tässä ruoka-asiassa vaan oikein on kun jotenkin tunnen hirveän huonoo omatuntoa jos syötän kuivanappulaa koirilleni. Varsinkin kun uteliaisuuttani maistuin kerran yhden Acana-nappulan ja voi kääk. Sehän olisi ollut kuin olisi syönyt hiekkaa. Miten koirat tykkäävät tuollaisesta? Se "makuelämys" jäi jotenkin niin mieleen ett halusin siitä hetkestä lähtien antaa koirille mehevää ja maukasta lihaa sekä tuoreita kasviksia soseen muodossa. 

Ei Acanassa todellakaan mitään vikaa ole - koirat tykkää ja masut tykkää. Ainoastaan tuota hammaskiveä meinaa tulla todella helposti. Oon ollut hieman laiska harjaamaan lammaskoirien hampaita kun ovat syöneet luita ja ties mitä. Harmittavasti se ei ole riittänyt. Muskan hampaat ovat todella hyvässä kunnossa, valkoiset ja puhtaat. Harmaiden kohdalla olisi parannettavaa. Voi olla ett syksyllä pitää käyttää puhdistettavana. Innostuin todellakin taas tuosta raakaruokinnasta, joten yllätys yllätys, pakastimesta löytyy jälleen kasvissosetta, puuroa ja lihaa :) Jos ei muuten niin ainakin tuleville pennuille!

 

 

Reilun vkon raakaruokinnan kokemuksella joudun jälleen toteamaan että se ei vaan sovi Merrille. Vaikka tällä kertaa se ei saanut puuroa ollenkaan niin maha tahtoo olla välillä hieman löysällä ja välillä ok. Menee kyllä taas niin arpapeliksi, joten herran hyvinvoinnin vuoksi siirrytään herran osalta Acanaan ja kyytipojaksi hieman lihaa. Sillä reseptillä ollaan menty jo tovi hyvin tuloksin. Kiia nyt vetäisi vaikka tunkion napaansa niin ei mitään vaikutusta. Muskan tän hetkisen tilan vuoksi pidän senkin suurimmalta osin nappulalla, sillä tää eka pentue hieman stressaa meikää ja varsinkin ruoka. Ehkä seuraavan pentueen kohdalla mietin etukäteen jo tosi tarkkaa miten toimitaan kun on edes yksi pohja mille rakentaa. Nyt kaikki on aivan uutta! Vaikka ohjeita ja neuvoja olen saanut niin silti oon hieman epävarma kun en oo koskaan tehnyt tällaista. Aloittelevan kasvattajan rooli on aina jännittävää ja hieman haparoivaa, mutta eiköhän tämä tästä :). On ne muutkin pärjänneet ja onneksi on noita kokeneempia neuvomassa. 

Ens viikolla miulla alkaa kuukauden loma Vierumäeltä joten pystyn olemaan kotona koko kuukauden. Meen kyllä raksalle töihin kolmeksi viikoksi ja teen hierontaja kysynnän mukaan, sillä harmittavasti tuo raha ei puussa kasva. Olisihan se todella kivaa viettää koko kuukausi kotona vain lepäillen mutta sitä teen sitt joskus kun saan palkallisen loman. Juhannuksen jälkeen kyllä pidän lomaa vaikkei pentuja tuliskaan. Pakko hieman huilia ennenkuin palaan heinäkuuksi takaisin Vierumäellä hommiin.

Kesäkuussa päässään nyt sitten käymään hallilla hieman virittäytymässä sm-kisojen tunnelmaan. Tai oikeastaan vaan hiomassa tekniikkaa ja ottamaan hieman hyppytreenejä. Käytän Kiian vielä hierottavana jottei vaan ole mitään jumeja minkä takia rimat putoilisivat. Kiia on valittu LAUn medi-joukkueeseen ja oon kyllä tosi innoissani tästä joukkueesta. Nollaprosentin mukaan medi-joukkue on seuramme kovatasoisin - parhaimmalla nollaprosentti 50%, meillä 41%, kaverillani Elinalla ja Lilolla on 39% ja vielä huonoin prosentti oli 33 luokkaa. Tuo nollaprosentti juttu on välillä hankala kun mekin ollaan välillä vain testailtu juttuja ja menty äärirajoilla. Jos olisin vain nollia yrittänyt tehdä pakolla niin se olisi varmasti onnistunut kun olisin vaan hieman ottanut iisimmin. Ikävä kyllä siihen ei ole varaa kun vauhti ja nopeus ratkaisee. SM-kisoissa en kyllä lähde tekemään mitään riskillä vaan siellä otetaan varman päälle että saadaan vaan mahdollisimman hyvä tulos. Katsotaan sitten miten pitkälle päästään ja milloin ruvetaan ottaa riskejä. Ennen SM-kisoja meillä on yhdet iltakisat Kouvolassa. Jos vaikka se vika serti tupsahtaisi sieltä. Nyt se ei ole ainakaan tuomarista kiinni :)