maanantai 12. toukokuuta 2014

Pohdiskelua


Kun on koiraihminen ja sinkku niin silloin sitä tulee paneuduttua näihin koirajuttuihin ihan kympillä. Nyt kun olen ollut tämän kevään ilman töitä niin tuota "vapaa-aikaa" on ollut ihan kiitettävästi. Vaikka ensimmäinen ajatus oli "ett kivaa, nyt on aikaa tehdä vaikka mitä". Joo tottahan se todella on, mutta silti liika on liikaa. Kyllä sitä ihminen kaipaa muutakin vastapainoksi kuin pelkkää touhuilua koirien kanssa. Tai ainakin itse kaipaan!


Kun olin kaupan alallla töissä ja vietin 7 tuntia päivässä ihmisvilinässä, niin töistä päästyäni en todellakaan lähtenyt enää kaupungille kuluttamaan aikaa. Saman tien hypättiin autoon ja äkkiä kotiin. Vaikka ei ollut koiriakaan niin kyllä sitä viihtyi vapaa-ajalla ihan omassa rauhassa ilman mitään hössötystä! Koirien tultua kuvioon, saatettiin lähteä pitkille lenkeille metsään tai muuten vaan maalle. Oma rauha ja kiireettömyys oli poikaa!



Kaupan alan jälkeen siirryin sitten aivan toisenlaisiin hommiin. Tein siivoushommia opiskelujen ohessa. Silloin ei oltukaan niin ihmisvilinässä vaan monesti sitä touhuili itsekseen. Tähän kaipasi sitten toisenlaista vastapainoa eli sitten taas piti välillä päästä ihmisten ilmoille. Nytkin olen ollut vaan itsekseni koirien kanssa päivät niin ei ollut mikään ongelma lähteä yhtänä päivänä Stiinan mukana Helsinkiin ja käydä parin tunnin päiväkävelyllä Helsingin keskustassa. Ihmisvilinä ja "ruuhka" ei haitannut ollenkaan, vaan se oli jopa nautinnollista. No, tietysti kun itsellä ei ollut mihinkään kiire vaan kulutin pikemminkin aikaa.


Olen viime aikoina kärsinyt motivaatio-ongelmasta agilityn suhteen! Tai en tiiä onko kyse motivaatio-ongelmasta vaan ihan muusta stressistä mikä vaan heijastuu niinkin herkkään lajiin kuin agility. Työnhaku on päivittäistä ja stressi tulevasta painaa mieltä. Aina raha tai sen vähyys pyörii mielessä! Laskut tulevat aina säännöllisesti ja omista menoista joutuu karsimaan aika tavalla. Näissä tapauksissa viralliset menot menee aina etusijalle ja sen jälkeen tulee vasta omat menot! Ulkopuoliset koulutukset ja pidemmät kisareissut ovat kyllä niin no no! Puhumattakaan omasta hyvinvoinnista tai kulutustavarasta!


Oon tässä pari päivää laitellut vaatteita kierrätykseen! Jälleen tuli lähes jätesäkillinen hyvää tavaraa! Oon tuskaillut pitkään kun kaapit pursuaa vaatteita mutta silti ei oo mitään päälle pantavaa! No en yhtään ihmettele kun moni vaatteista oli sieltä 10 vuoden takaa. Vaikka vaatteet olivat hyvässä kunnossa niin silti aika on mennyt niistä ohi. Harmittavaa miten muoti vaan muuttuu ;). Ehkä ihan hyvä niin! Tällä hetkellä vaatekaappiin ei pahemmin jäänyt mitään muita vaatteita kuin urheiluvaatteita. Voi olla ett tuleviin työhaastatteluihin pitää käydä ensin vierailulla jonkun muun vaatekaapilla että näyttää ajanmukaiselta :)! Ostan vasta sitten uusia vaatteita kun siihen on oikeasti rahaa.


Olen laittanut vanhat Vectran kesärenkaat myyntiin sekä Jaccaran matkahierontapöydän. Pöytä onneksi meni myydyksi alle vrk:ssa. Se lähtee tänään, mutta renkaat varmaan saavat odottaa autotallissa pienen tovin. Vaikka ajattelin vko sitten ett en enää starttaa kuin yhdissä kisoissa ennen sm-nollien takarajaa (2.6.14), niin silti ei anna luonne periksi. Sain eilen sovittua itselleni ja ainakin toiselle harmaalle (parhaimmassa tapauksessa molemmille) sm joukkuepaikan. Silti se ei riitä. Veri vaan vetää radoille ja se fiilis sm-kisoissa kun on itse suoritusvuorossa. Tämän takia sitä katseltiiin kisakalenteria ett mihinkäs sitä vielä lähtis sitä tuplaa hakemaan. Ja onneksi onhan noita kisoja... Kotka 24.5, Imatra 25.5, Tampere 29.5. ja Joensuu 1.6.


Kun miettii paljonko tähän yhteen harrastukseen menee rahaa vuodessa niin se on vaan asia mitä ei kannata ajatella. En ole niin taitava että saisin jatkuvasti ilmaisia lahjakortteja startteihin, enkä asu pääkaupunkiseudulla missä kisoja riittää joka vkonlopulle aivan kotinurkilla. Meikäläinen maksaa lähes tulkoon jokaisen startin aivan itse, muutamaa poikkeusta lukuunottomatta, ja autolla ajellaan yleensä vähintään sen 100km suuntaansa. Yleensä auton mittariin tulee kisapäivän aikana se 500km.

Kun miettii ett ite kisaan yhden koiran kanssa yleensä kauden aikana 10 kisaa (sis. 3 starttia) niin se ois 12€ keskihintaisella starttimaksulla ois 360€. Siihen sitten bensat... yleensä menee reilu puol tankkia eli 40€/reissu eli noin 400€ kisakaudella. Siihen sitten syömiset matkan aikana, tai puhumattakaan majoituksista. Kyllä se 900€-1000€ välille menee helposti! Ja tässähän oli vaan yhden koiran startit. Ne ketkä kisaa monen koiran kanssa niin siitä vaan kertaamaan starttien summaan ;)! Niin, ja nämä olivat vaan kisaamisen kulut. Niihin sitten vielä treenimaksut ja mahdolliset ulkopuoliset kouluttajat!!!


Mutt kuten tuumasin aikaisemmin... ei harrastuksissa voi ruveta miettimään rahaa! Sitä käytetään sen mukaan mitä sitä on. Jos on paljon rahaa niin silloin sitä törsätään oikein urakalla. Jos budjetti on tiukempi niin silloin priorisoidaan se mihin ja milloin sitä rahaa käytetään! Pääasia ett pystyy toteuttamaan itseään ja kaikilla on hyvä olla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti