Häivähdyksen kennel: Vesipeto 2013

Merrikin pääsi maanantaina pitkästä aikaan kisailemaan... nyt vaan laji oli aivan uusi ja herralle juuri sopiva. Osallistuttiin IPKYn järkkäämään Vesipeto 2013 kilpailuun eli uintikilpailuun :). Tarkoituksena oli koiran mennä kumiveneeseen avustajan ja soutajan kanssa 50 m päähän rannasta ja sieltä sitten käskyn saatuaan hypätä veneestä ja uida rantaan. Merri toimi oikein esimerkillisesti ja pystyi oikein näkemään miten toinen nautti uintimatkastaan. Vauhti ei riittänyt palkintopallille mutta minkäs takia vettä ja uimista rakastava koira nyt kiirettä pitäisi.

"Vauhtia sen veneen kanssa, tahtoo kyytiin!"

Ja muutama kuva... Kuvaaja ei tiedossa!

Meillä oli kaikki mukana Imatralla ja voi että ett oli pienet paimenkoirat aivan väsyneitä kun saavuttiin kotiin. Muska ja Kiia jäivät rannalle "ruikuttamaan" kun eivät ole ihan niin vesipetoja kun Merri. Ehkä ens vuonna sitten. Toivottavasti sää olisi silloinkin suotuisa; nyt oli sen 25,5 lämmintä.

Tänään käytiin Savitaipaleella uimassa ja siellä lammaskoirat saivat joukolla toteuttaa itseään. Lepänkannossa on maailman paras ranta vaikka saakin kävellä varmaan yli 50 m ennenkuin on vettä kaulaan asti. Pystyi oikein hyvin uittamaan koiria kun otti vaan vesilelut kainaloon ja lähti kävelemään syvemmälle. Koirat uivat jo aikamoista lenkkiä ennenkuin pääsivät lelujen kanssa rantaan.

Muuten ollaan otettu lunkisti. Viikko sitten maanantaina käväistiin Savonlinnassa katsomassa entisen asuinpaikan maisemia näin kesäaikaan sekä tarkastamassa uusi ja kauan kaivattu keskustan ohitustie. Käytiin satamassa kävelemässä ja saatiin yllättyä kuinka paljon ihmisiä oli liikenteessä. Siis oikeasti... joka puolella oli todella paljon porukkaa. Käveltiin rantaa myöten linnalle asti, syötiin jäätelöä ja istuttiin nurtsilla, koirat pääsiväät uimaan sekä saivat rapsutuksia lapsilta mistä Muska ja Merri olivat oikein otettuja - Kiia ei varsinaisesti. Mikä siinä just on ett se mikä ei todellakaan välitä lapsista niin juuri se on lasten mielestä se kaikkein kivoin ;)!

Sitten täytettiin vuosia ja juhlistettiin samalla Kiian valiotumista - njam mansikkakakkua sekä lahjaksi mm. suklaata sekä Kiialle omat herkut. Aina on kuitenkin hyvä syy pitää hauskaa porukalla ja nauttia hyvästä ruuasta :), kuten viimeeksi eilen kaverin kaa.

Perjantaina käytiin taas maakuntamatkailulla kun käytiin Kouvolassa tarkastamassa Veturi-kauppakeskus. Kiva paikka mutt ei oikein mitään tarttunut mukaan kun joutuu nyt käyttämään vähäiset rahat hieman viisaammin kuin yltiöpäiseen shoppailuun. Paluumatkalla pysähdyttiin koirien kanssa lenkille Tykkimäen ympäristöön. Siellä törmättiin Atreenalin-puistoon http://www.atreenalin.fi/. Onneksi meiltä löytyy sellainen kanssa, Rauhasta. Oli kyllä niin kivan näköistä ett sovittiin heti Stiinan ja kaverini Maijan kanssa ett tuonne pitää päästä. Kunnon "apinat puussa"-meininkiä :).

Helle on nyt hellinyt meitä vaikka sillä on ollut haittapuolensa - ei oikeasti jaksa tehdä mitään, tai oikeastaan Merri ei jaksa. Ollaan käyty muutaman kerran hallilla ja on pitänyt mennä aivan aamusta siis klo 7 ettei toinen saa lämpöhalvausta. Meidän talvilapsi ei oikein tykkää helteestä! Sunnuntaina osallistutaan piirimestaruuskisoissa vain joukkueeseen vaikka näin jälkikäteen ajateltuna se ehkä ei ollut kaikkein paras ajatus. Meidän syksyn projektina on saada Kiialle nollat kasaan sekä Merri taas kunnon aksailukuntoon.

Kiiakin joutui nyt käymään todella pitkästä aikaan eläinlääkärissä punoittavan silmänsä takia. Vasen silmä oli aivan verestävä vaikkei siinä ollut oikein mitään kunnon syytä miksi se olisi ärtynyt. Huudeltiin ja tutkittiin ja taas huuhdeltiin ja saatiin silmävoidetta hoidoksi. Huomenna olisi kontrollikäynti ja ehkä ihan hyvä niin koska miusta silmä ei ole vieläkään aivan kokonaan parantunut. Mietin vaan sitä ett pitäis mennä jollekin silmäspesilistille, sillä erikoistunut on aina erikoistunut. En haluaisi maksaa lisää vaan siitä että kokeillaan nyt tätä ja katsotaan sitten uudelleen...

Pidetään peukut pystyssä että päästäis tästä mahdollisimman vähällä.

Nomi on ollut mummolassa hoidettavana muutamana päivänä ja Muska on päässyt jälleen pitämään toiselle seuraa, tai pitämään toinen liikkeessä. Vain sisällä saa nukkua mutta muuten leikitään, painitaan tai tehdään jotain muuta kivaa. Muska osaa kyllä olla aika rankka emäntä kun hyökkäilee Nomin kimppuun milloin mistäkin ja aivan mielettömällä innolla. Sitten kun siihen lisätään vielä Muskan "varisparvelta" kuulostava ääni niin leikkiminen kuulostaakin aivan kauheelta. Ollaan kyllä välillä hieman hillitty Muskan intoa Nomin höykkyyttämisessä mutta eipä toinen ole moksiskaan. Kyllä Nomi osaa sanoa takaisinkin jos siltä tuntuu, vaikka tässä parin vuoden sisällä on hieman kaksikon voimasuhteen muuttuneet...

Elokuussa 2011