Jos itsellä olisi ollut aukko harrastuskoiralle niin neiti olisi kyllä jäänyt kotiin. Mutta kun on kaksi kisaavaa koiraa ja Muskakin pitäisi vielä tänä kesänä saada suhkot kisavalmiiksi niin ei todellakaan ollut aikaa pennulle. Tiedän tehneeni oikean ratkaisun ja sen että Mimmi pääsi mahtavaan perheeseen missä sitä rakastetaan ja sen kanssa tullaan harrastamaan kaikkea kivaa ja sen on hyvä olla. Silti tämä pieni musta kerkesi kietoa meidät kaikki pienen tassunsa ympärille ja ikävä on suuri!!! Varsinkin kun katselee pienen neidin kuvia ja muistelee meidän yhteisiä hetkiä. Onneksi me tullaan olemaan paljon yhteydessä Mimmin uuden omistajan kanssa joten näen kyllä neitiä niin paljon kuin haluan!
Loppuun vielä viimeisiä kuvia Mimmistä, typystä mihin kulminoituu 2 vuoden projekti tällä haavaa... Tulevaisuus näyttää jatkuuko Vindin linja vielä tämän neidin ansiosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti