Tällä viikolla Kiia on päässyt jälleen aksailemaan ja muistelemaan pikkujuttuja. Kiia toimi aivan sairaan hyvin, olin todella ylpeä siitä. Vaikka intoa oli kuin pienessä pitäjässä niin malttoi kuunnella kunnolla ja loppuun asti. Harjoiteltiin pikkaisen hyppykuvioita ja niissä pyörimistä ajatuksissa Heidi Viitaniemen bravuurit. Sitten otettiin keppejä vedätyksellä ja hieman hankalampia lähestymiskulmia, kontaktia puomilla ja mutkaputkeen menoa kun ohjaan "ulkopuolella" ja teen takaaleikkauksen. Siinä kohtaa hurrasin ihan kympillä kun Kiia ei edes miettinyt, meni vaan. Jes! Ilmeisesti tauko tekee hyvää ett intoa on niin paljon ettei se kerkee ajattelemaaan liikaa :) Merrin kanssa tehtiin ihan samoja juttuja mutt, ylläri, sen kanssa saatiin hieman tahkota tuota putkeen menoa kun ohjaan ulkopuolelta. Putkihullu mietti tällä kertaa aivan liikaa, ja ei millään meinannut malttaa mennä putkeen. Ihme tyyppi :). Kepit meni hienosti, varsinkin kun laitoin toka vikaan väliin yhden kaaren muistutukseksi. Loppuun otettiin vielä loppusuora harjoitus kun viime kisoissa loppusuora oli aivan karseeta kaartelua milloin minnekin. Nyt kun Merri on alkanut kääntyä paremmin niin nyt sitten meinaa tuo irtoaminen hieman kärsiä. Sitäkin pitää muistaa vahvistaa säännöllisesti.

P.S. Pakkasta oli treenien alkaessa -15 ja hallissa -9, joten oli todella tärkeää pitää koira lämpimänä. Käytiin tunnin lenkki ennen treenejä Back-on-Track päällä ja hallilla hölköttelimme koko ajan hallin toisella kentällä kun odottelimme vuoroamme, näin pysyimme lämpiminä. Ei tarvinnyt kauaa paikallaan olla kun rupess heti viluttamaan.
Tänään on sitten rentoutumispäivä. Suurin syy siihen on Merrin fyssarikäynti, ja toiseksi suurin syy on pakkanen. Aamulla mittari näytti tän talven pakkasennätyksen, -20. Luvassa on siis monta lyhyttä lenkkiä. No mutt siihen fyssarikäyntiin. Merri oli todella hienosti käsittelyssä, makasi kiltisti paikallaan ja muutaman kerran pää nousi ylös kun oli joku pikkaisen tiukempi kohta. Pikkukireyksiä oli ja niihin olin varautunutkin kun miettii miten Merri on muutaman kerran nyt kaatunut kisoissa putkissa. Onneksi mitään sen ihmeempää ei ollut. Pikkaisen nesteytystä lisää, sillä Merri ei ole juonut riittävästi. Tai oikeastaan Merri ei enää kunnolla juo kun nauttii vaan raakaa... Ei muuta kuin reilu annos vettä ruuan sekaan niin se homma hoituu sillä. Kisapaikalla tuo juottaminen onkin sitten aivan toinen juttu. Tonnikala on paras. Sitä pikkaisen veteen niin johan maistuu. Kiiaa pystyy aina huijaamaan mutt Merri ei ole niin ahne vaan käyttää enemmin päätään. Ei oo vaan kauheen kivaa raahata kaiken maailman kisapaikoille ties mitä sillipurkki mukanaan ett suostutaan juomaan, mutt pakko se kai on. Kiialle kelpais raejuustokin mutt se taas ei Merrille kelpaa. Jotkut on suositellut ihan kissojen-pussiruokaa mutt pelkkä ajatus siitä hajusta... yäk!!! Tonnikalalla mennään!
Vkonloppu me sitten vietetäänkin Turun seudulla. Huomen aamuna klo 3 startataan matkaan ja ajetaan ekaksi Lietoon kisaamaan Kiian kanssa. Sitten on vuorossa shelttilenkki Merrin Maya-siskon ja muiden täkäläisten kanssa. Yö vietetään sitten Seurahuoneella ja sunnuntaina ois Merrin kisaurakka. Silloin Muska pääsee tutustumaan isäänsä kun Tero tulee kisaamaan kakkosiin. Saa nähdä kumpi pärjää paremmin, isä vai velipuoli :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti