Miulla oli keskiviikkona vielä iltavuoro klinikalla mutta päätin silti lähteä iltaysin jälkeen ajelee kotiinpäin. Tämä sen takia ettei olisi sitten seuraavana päivänä niin kiire ja kerkeisi vielä käydä aamupäivällä tekemässä kunnon viimeistelytreenit. Ja mikäs ajellessa kun matkaseurana oli upea täysikuu...
Torstaiaamu valkeni todella upeana joten en voinut vastustaa pientä hiihtolenkkiä jäällä koiruuksien kanssa. Lenkki toimi sopivasti myös lämmittelylenkkinä aksaharkkoja ajatellen ja sainpahan nyt suksetkin jalkaan tämän talven aikana :). Lenkin jälkeen suunnattiin hallille mihin suunnittelin kolme eri keppitreeniä Merrille. Teemana oli kova vauhti ja kepit yllärinä. Käytin alussa vielä yhtä verkkoja ihan varmuuden vuoksi vahvistukseksi. Otin ekaksi yhden treenin, sen jälkeen Merri autoon ja Kiia halliin. Sitten Kiia autoon ja Merrin toka treeni. Sitten oli Muskan vuoro minkä jälkeen käytiin vielä yksi treeni tekemässä. Kaikki treenit onnistuivat todella hyvin ja oli mukava lähteä jäähkälenkille ja ostamaan harmaille ne serti-palkinto-lihapiirakat. Lihapiirakat nautittiin hyvällä ruokahalulla minkä jälkeen tavaroiden pakkailua autoon. Haettiin Tiina ja Jami mukaan ja keula kohti Joensuuta.
Aamulla pystyimme käymään pitkän aamulenkin kun ensimmäinen startti oli vasta klo 14 jälkeen. Kerittiin syömäänkin hyvin ilman minkäänlaista hoppua. Merri innostui katselemaan kaupungin menoa ikkunasta käsin :) ja tapaamaan kaupungilla uudenlaisia tyyppejä.
Perjantain radat: Kaikki radat olivat Minna Väyrysen käsialaa vaikka ekan tuomaroikin Sari Mikkilä. Tuloksina 5 - HYL - HYL. Ekalla radalla kepeille lähetys ei onnistunut kun oma liike pysähtyi ja näin teki herrakin. Ei hakenut yhtään keppejä. Tokalla radalla onnistui kepit mutt putki houkutti aivan liikaa vaikka sinne olikin aika matka. Vikalla radalla kans kepit onnistui mutt jälleen putki houkutti liikaa.
Perjantai-ilta meni rauhallisesti kun käytiin ekaksi syömässä ja sitten painuttiin kiireesti hotelliin lepäämään ja valmistautumaan seuraavaan päivään. Pojat ottivat kyllä kaikesta ilon irti.
Lauantain radat, tuomarina Sari Mikkilä. Tuloksina 10 - HYL - 10! Ekalla radalla aloitti kepit oikein mutt ei taipunut tokaan väliin ja sitten ohjasin sen verran vedättäen ett lopussa mentiin yksi hyppy ohitse. Tokalla radalla kepit oikein mutt kompastuttiin putki-puomierotteluun. Vikalla ekaks putos rima ja heti perään sössiminen kepeillä.
Eli mitä jäi mieleen... muuten hyvää menoa ja Merri teki tarkkaa työtä mutt keskittyminen ei vaan kestä kepeillä. Oli kyllä todella suuri pettymys myöntää se tosiasia ett ei tässä elämäntilanteessa pysty millään treenaamaan ja kisaaman hyvistä tuloksista. Oon viikot muualla ja vkonloput kotona koirien kanssa. Johan kotiinpalaaminen on koirille niin iso asia ettei Merri todellakaan pysty hillitsemään itseään kun on niin kivaa. Päätin etten kisaa Merrin kanssa enää tänä keväänä kun miksi kiusaisin toista mahdollisista virheistä mitä me ei voida tällä hetkellä korjata. Kun käydään jatkossa treenaamassa niin laitan pari verkkoa alkuun ettei tule virheitä ja sitten kun elämäntilanne tästä normaalisoituu loppuvuodesta niin sitten voidaan jälleen paneutua kunnolla tähän meidän ongelmaan. Merri on kuitenkin vielä nuori, mutta toivon mukaan toinen saisi jo ens vuonna sitten ensi kosketuksen sm-kisoista.
Lauantaina saavuimme puolen yön aikaan kotiin mutta johan sitä tuli silti herättyä aikaisin aamulla. Kerkesin juuri syömään kun lähdettiin perinteiseen pääsiäisnäyttelyyn katsomaan käpyköitä äidin ja Stiinan kanssa ja ostettiin pientä kivaa; itselle lakuja ja koirille uudet ja terävät kynsisakset, nameja sekä kaksi isoa teddyalustaa (toinen autoon ja toinen tuleville pennuille). Olisin vielä halunnut uuden trimmausterän 3,2mm mutt ei ollut joten tyydyttiin vielä siihen vanhaan hieman lyhyempään. Kiia taas pääsi eroon turkistaan kun oli yökylässä ollessaan kerännyt mahdottoman määrän risuja ja roinaa turkkiinsa iltalenkillä. Nyt ei tartu mikään risu tuohon turkkiin :).
Alkutilanne pesun ja föönin jälkeen (huom. ei olla harjattu)!
Neidin leijonaharja ja kasa karvoja, myös roskapussissa!
"Onks nää miun karvoja?"
Suihkun jälkeen oli hyvä köllötellä pyyhkeen ja verkkoloimen kanssa peiton suojissa.
Se miksi ajoin Kiian jo nyt niin olis yksinkertaisesti se ett neiti on suurimman osan ajasta sisällä joten turkki kerkee kasvaa hyvin ennen varsinaisia ulkoilukelejä. Huhtikuun lopulla, toukokuun alussa turkki on jo sen verran pitkä ett neiti tarkenee oikein hyvin ulkona ja silloin muutenkin alkaa ulkokisakausi. Nyt pidetään kevyttä pukeutumista sisällä ja ulkona vielä toppamanttelia. Hyvin pärjää!
Muuten ollaan nautittu pääsiäisestä ulkoillen mahdollisimman paljon esim. jäällä kun se on vielä mahdollista. Kohta joudutaan jälleen kävelemään tuolla hiekassa ja liassa ihan tarpeeksi joten pitää varmaan kaivaa kurapuvut varmuuden vuoksi esiin. Loppuun muutama kuva vielä viime vuoden pääsiäiseltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti