Ei mennyt niin kuin suunnitteli!!!

Ei lähdetä Lempäälään kisaamaan kun viime hetken tuomarimuutos ei olisi ollut meidän kannalta kovinkaan suotuisa, tai en vaan tykkää toisen tuomarin radoista ollenkaan ja ei haluttu kaverin kanssa ottaa sitä riskiä.
No kotikisat ei todellakaan houkuttele mutt pitihän nyt sitä ilmoittautua kun halvalla pääsi. Oon yrittänyt suhtautua kotikisoihin jotenkin eri tavalla ja saada ihan eri fiilistä kuin yleensä. Kiian kanssa ollaan viimeeksi saatu nolla tulos 1½ vuotta sitten piirimestaruuskisoista, ja siitä on kauan. No jos vaikka nyt lauantaina... tai sitten kotikisojen kirous jatkuu!

Vkonlopulle oli siis suunniteltu molemmille harmaille kotikisoissa kaksi starttia ja sunnuntaille Merrille 3 starttia Kuopiossa. No joo ei... Merrin maha rupess taas viime viikolla hieman vaivaamaan ja ripaskalla käytiin vaikka kuinka monta kertaa. Aloitettiin heti Inupektin ja i/d-ruuan syöttäminen mutta ei mitään vaikutusta. Ulkona joutui poika käymään vähän turhan tiheeseen tahtiin ja väsymys iski. Tulin ite kotiin sunnuntai-iltana aloittamaan hiihtoloman ja heti maanantaiaamuna varasin pojalle ajan lääkäriin. Onneksi saatiin aika lähes heti joten helpotusta oli nopeasti tiedossa. Ei mitään ihmeellistä löytynyt, akuutti ripuli vain. Poika oli hieman kuivunut joten nesteytettiin 400ml, annettiin pahoinvointilääke ja kotiin sitten antibiootit sekä jatkettiin i/d-ruualla. Otin uuden satsin inupektiä ja miusta tämä erä on toiminut heti. Ihmettelinkin aikaisempaa paketin tabletteja ett miksi ne ei murene vaan ovat todella kovia. Tässä uudessa paketissa, kuin aikaisemmissakin, tabletit murenee todella helposti sormien välissä. Ilmeisesti edellisissä on ollut jotain vikaa. Merrin olo on koheni heti ja nyt ollaan nautittu ulkoilusta rauhallisessa tahdissa.

Ensimmäinen reaktio Merrin mahasta oli se ett ei kai taas. Mutt sitten kun oikeasti rupesin kelaamaan taaksepäin ett milloinkas Merrillä oikeasti olikaan viimeeksi maha sekaisin niin se oli noin 1½-vuotta sitten, eli ei nyt ihan vähään aikaan. Merri on muutenkin nyt ollut todella terve, ei ole ollut edes pissatulehduksiakaan varmaan 2 vuoteen. Ilmeisesti se on nuorten herrojen tauti, sama kuin Kiialla oli aina nuorena kerran vuodessa silmätulehdus mutt nykyään sillä ei ole niitä juuri koskaan. Onneksi ollaan selvitty todella vähällä kun välillä ympäriltä kuulee juttuja mikä heidän koiriaan vaivaa. Merrinkin kohdalla kun muistaa sen ett se ei ole mikään komposti vaan herra sietää tuttuja ja turvallisia tuotteita. Näin kestää masu kunnossa!

Herra ei ole siis tällä viikolla päässyt harrastamaan aksailua eikä hiihtämistä. Neidit ovat tehneet nämä hänen puolestaan. Kiian kanssa käytiin maanantaina pikaisesti hallilla pyörähtämässä sekä keskiviikkona aamutuimaan ottamassa ratatreenit Lilin ja Nomin kanssa. Piti kaivaa Mikkilän Sarin rata esiin jotta sai taas tuntumaa neidin ohjaamisesta. Hieman oli haastavaa kun pitää pitää hallussa mutt ei kuitenkaan liikaa ettei meno tyssää. Ekalla vedolla neiti hieman tahtoi bongailla kontakteja ja niiden kohdalla tuli aika kaarrokset. Alussa oli menossa Aalle ja myöhemmin meni sitten keinulle kun piti mennä putkesta putkeen. Onneksi toisella vedolla otettiin pikkaisen napakampi ote ja saatiin rata tehtyä puhtaana. Silti neiti oli alussa menossa Aalle, joten lopuksi harjoiteltiin vastakäännöksen käyttöä ansaesteitä ajatellen. Ne näytti toimivan kun vaan tekee sen oikein ajoitettuna. Se mitä kenraaliharjoituksista sanotaan niin se voidaan tällä kertaa jättää väliin kun on kyseessä Kiian kanssa kotikisat :). Merrin kanssa joudutaan perumaan molemmat vkonloput kisat karenssin sekä puolikuntoisuuden takia. Vaikka herran on jo aika hyvässä kunnossa niin silti masuvaivat vaikuttivat sen verran ett en päästäisi herraa rasittamaan itseään kisoihin.

Video Kiian kenraaliharjoituksista....

 

...sekä Muskan torstain ratatreenistä


Neidin kanssa harjoitellaan vaan ihan omaksi iloksi ja hieman ylimääräisen energian poistamiseksi. Muska toimii muuten ihan hyvin, tarttis vain toistoja toistoja ja toistoja. Tietysti edelleen keppien opettelu on kesken ja kontaktit todella vaiheessa. En tiiä selvitäänkö me koskaan kisaamaan asti kun näissä harmaissa on sen verran tekemistä ja ei tahdo aika riittää kolmeen koiraan. Jos joku muu haluasi ruveta ohjaamaan ja kouluttamaan Muskaa niin olisin todella onnellinen siitä. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan ulkopuolista ohjaajaa näköpiirissä mutt eihän sitä koskaan tiiä. Itse otan varmaan seuraavan aksailukoiran aikaisintaan kun Kiia jää eläkkeelle. Sitten on vielä Merri kisakoirana ja nuorta koiraa treenaa siinä ohessa.

Kelienkään suhteen ei mennyt ihan niin kuin suunnitteli kun alunperin tälle viikolle luvattiin niin aurinkoisia päiviä ja upeaa säätä niin kuinkas kävikään; pilvistä pilvistä pilvistä. Ihan muutamia tunteja on aurinko paistanut ja silloin heti ulos ja vähän äkkiä. Tänään selvittiin ensimmäistä kertaa kameran kanssa... pääosassa Muska kun toinen oli ainut kuka juoksenteli edellä muitten kytättäessä miun taskua herkkujen toivossa.