keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Kun omistaja rilluttelemaan lähti...



Adam tuli Suomeen 6.12 ja eihän sitä ihmettä ja kummaa voinut jättää väliin. Stiina varasi meille liput kädet täristen ja sydän kurkulla niinkuin varmaan hyvin moni muukin. Kiitos Stiina, se onnistui!

Eihän sitä nyt voitu ihan miten tahansa matkaan lähteä. Pitihän sitä virittäytyä kunnolla tunnelmaan, kuunnellen musiikki ainakin viikon ajan ja tietysti se rekvisiitta. Kerrankin sai pukeutua ihan kunnolla! Tää on tätä koiran omistajan arkea kun ei meinaa tuulipuvun housuista päästä eroon ei sitten mitenkään. Viikolla piti käydä kaupungilla ostamassa julmettu määrä kaikenmaailman käätyjä ja hepeneitä.

Lauantaina koirat käytettiin aamulenkillä ja sitten valmistautumaan. Hiukset, aargh, hiuslakko loppui. No kunnon tupeeraukset vaan kehiin. Meikkiä ihan reilulla kädellä ja tekoripset. Räpsy-räpsy! Vaatteet päälle ja menoksi! Pikkaisen porukka ihmetteli kun hyökkäs abc:lle hieman erinäköisenä :) Hih! No antaa porukan ihmetellä!

Hesaan saavuttiin oikein innokkaalla mielellä ja keikalle oltiin kunnolla valmistauduttu eväiden keran niin jaksettiin oikein hyvin jonottaa parisen tuntia ennen kohokohtaa.

Itse keikka oli todella hieno! Puolessa välissä jouduin hieman ottamaan takapakkia taaemmas yleisön sekaan kun rupesi ahistamaan ihmisten tunkeminen ja kun ei nähnyt enää mitään. Takaa näki ja kuuli todella hyvin. Fiilis oli mahtava ja se kantoi loppuun asti. Kyllä kelpasi lähteä takaisin ajelemaan yömyöhään ja keskittymään tulevan päivän agikisoihin. Se miten siellä kävi onkin kerrottu jo :)

Hyvä Adam, rules!

1 kommentti:

  1. Kyllä tää vielä uusiksi otetaan, jos ei muuta niin mennään perässä vaikka maailman ääriin :)

    VastaaPoista